Rokka rikassa - ruokajätetutkimukset ja pääkaupunkiseudun lapsiperheiden ruokajätteet

Abstract

Useissa maissa on tutkittu kotitalouksien ruoan hävikkiä. Tutkimusten mukaan britit heittävät henkilöä kohden pois noin 86 kg alun perin syömäkelpoista ruokaa vuodessa, ruotsalaiset jopa 100 kg ja yhdysvaltalaiset 82 kg. Suomessa ruokajätteen määrää ei ole aiemmin tutkittu.

Ruokajätteellä tarkoitetaan tässä tutkimuksessa pois heitettäviä elintarvikkeita, jotka aikaisemmin käytettynä tai toisella tavalla säilytettynä tai käsiteltynä olisi voitu syödä. Esimerkkeinä ruokajätteistä ovat kaikki jääkaappiin unohtuneet ja pilaantumaan päässeet ruoat, nahistuneet hedelmät ja kasvikset, homeinen leipä ja lautastähteet. Nestemäiset, useimmiten viemäriin kaadettavat ruokajätteet, kuten maito ja jogurtti, on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

Suomalaiseen ruokajätetutkimukseen osallistui 22 lapsiperhettä Uudenmaan alueella. Yhteen-sä osallistujia oli 89 henkilöä. Tutkimus toteutettiin kotitalouksien suorittamana punnitustutkimuksena taustatietokyselyineen. Osallistujat merkitsivät lomakkeisiin taloudessa syntyneen ruokajätteen ja muun biojätteen painot. Ruokajätteen osalta lomakkeeseen tuli merkitä kukin yksittäinen ruoka-aine ja jätteeksi joutumisen syy.

Tutkimusperheet tuottivat punnitusjaksoilla ruokajätettä yhteensä noin 78 kg. Keskimääräinen punnitusaika oli 20,5 päivää ja perhekoko noin 4 henkilöä. Keskiarvoisesti vuositasolla henkilöä kohden tuotettiin keittiöbiojätettä yhteensä 50 kg, josta alun perin syömäkelpoista ruokajätettä oli 17 kg. Kotitalouksien keittiöbiojäte sisälsi näin ollen ruokajätettä keskimäärin 32 %, toisin sanoen liki kolmannes keittiöbiojätteen sisällöstä oli alun perin syötäväksi kelpaavaa. Kotitalouksista noin neljäsosan keittiöbiojäte sisälsi yli puolet alun perin syömäkelpoista ruokaa.

Eniten jätteeksi joutui vihanneksia ja juureksia, 27,5 % koko ruokajätemäärästä. Kotona valmistettuja ruokia meni jätteeksi 26,8 %. Yksittäisistä ruokatuotteista eniten heitettiin pois leipää ja perunaa, joita oli koko ruokajätemäärästä 11 ja 10,6 %:a. Suurin yksittäinen syy jätteeksi päätymiselle oli ruoan pilaantuminen jollain tavalla. Hieman yli 70 % ruokajätteistä heitettiin pois syömäkelvottomuuden vuoksi, perunan osata miltei kaikki. Leivänkin osalta tämä syy esiintyi 83,6 %:ssa tapauksista. Lautastähteitä koko ruokajätemäärästä oli noin 14 %. Liharuoat ja pasta sekä riisi olivat miltei yhtä usein syömäkelvottomia tai lautastähteitä.

Ruokajätteen syntyä kotitalouksissa voidaan ehkäistä useilla eri tavoilla. Yksi tärkeimmistä keinoista on syödä pois ensin pilaantuvat tuotteet. Ruokien pakastaminen ja lautastähteiden välttäminen oikealla annostelulla ovat myös merkittäviä tekijöitä. Ostoslistan ja ruokasuunnittelun avulla voidaan ehkäistä turhaa jätteen syntyä. Lisäksi on syytä tarkistaa tuotteiden laatu jo ruokakaupassa ja kiinnittää huomiota päiväysmerkintöihin.

Rokka rikassa – the food waste surveys and food waste generated by families with children in the metropolitan area

Wastage of food in households has been an object of studies in several countries. According to the studies made the British throw away initially eatable food about 86 kg per person per year. In Sweden, the corresponding figure is as much as 100 kg, and in the United States 82 kg. In Finland, the amount of food waste has not been studied before.

In this study, the food waste concerns those food products which are thrown away, although they could have been consumed if they had been used earlier or stored or prepared in an alternative way. Good examples of food waste are those food products which were forgotten in the refrigerator and thus went bad, or wilted fruits and vegetables, mouldy bread and plate leftovers. The liquids, which are mostly poured down the drain such as milk and yoghurt, are not included in this study.

Altogether 89 persons from 22 families with children participated in the food waste study conducted in Uusimaa region in Southern Finland. The study was carried out as a weighing study performed by the households, along with background questionnaires. Participants marked down the weighing results of the food waste and other types of biowaste generated by their households. For the food waste, the participants had to mark down each individual foodstuff and the reason why it had ended up as waste.

Families participating in the survey generated food waste of altogether about 78 kg. The average weighing period was 20,5 days and the average family size was 4 persons. The average on the annual level was altogether some 50 kilos of kitchen biowaste per person, of which 17 kg was initially eatable food waste. The kitchen biowaste generated by the households therefore contained on average 32 % of food waste, i.e. almost a third of the biowaste was eatable in the first place. In one quarter of the households, over half of the kitchen biowaste produced was originally eatable food.

Food waste most often thrown away consisted of vegetables; altogether 27,5 % of the amount of food waste. Among food which was prepared at home, 26,8 % was thrown away as waste. Of all the individual food products, bread and potatoes ended up most often as waste, altogether 11 and 10.6 % of all the amounts of food waste. The most usual reason for food to be thrown away was that it had gone bad in one way or the other. Slightly over 70 % of food wastes were thrown away because they were uneatable. As for the potatoes, this was almost always the reason. In regard to bread, this was the reason in 83.6 % of all cases. Food left on the plate made up some 14 % of the entire amount of food waste. Meat mixed meals and pasta and rice were considered to be uneatable or plate waste equally often.

The generation of food waste in households can be prevented in several ways. One of the most important means is to first eat the foodstuffs which go bad more easily. Other signifi-cant factors are to deep-freeze food and avoid food left on plate by estimating the correct portions in the first place. A shopping list and planning meals may prevent unnecessary food waste. Additionally, the consumer should check the quality of the products while shopping and also pay attention to the date labels.