Aikuisen potilaan kivun arviointi ja kirjaaminen päivystyspoliklinikalla

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata miten hoitotyöntekijät arvioivat ja kirjaavat aikuisen potilaan kipua päivystyspoliklinikalla. Opinnäytetyön tavoitteena oli saada tietoa aikuisen potilaan kivun arvioinnista ja kirjaamisesta, jota hoitotyöntekijät voivat hyödyntää päivystyspoliklinikalla kivun hoitotyössä Satakunnan Keskussairaalassa. Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön aineisto kerättiin tammi-helmikuun 2008 välisenä aikana kyselylomakkeella. Kohderyhmänä olivat sairaanhoitajat, perus-/lähihoitajat sekä lääkintävahtimestarit Satakunnan Keskussairaalan päivystyspoliklinikalla. Kyselylomake koostui 34 strukturoidusta väittämästä ja kolmesta avoimesta kysymyksestä. Kyselylomakkeita oli 60 kappaletta joista 44:n vastattiin, joten vastausprosentiksi muodostui 73.3 %. Opinnäytetyön aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Opinnäytetyön tulosten perusteella hoitotyöntekijät osasivat mielestään arvioida hyvin aikuisen potilaan kipua. Tärkeimpänä potilaan kivun arviointimenetelmänä vastaajat pitivät potilaan omaa arviota kivustaan ja sitä pidettiin luotettavana arviointina. Kuitenkin useampi vastaajista mainitsi potilaiden usein liioittelevan kipuaan tai arvioivan kipunsa korkeammaksi kuin hoitotyöntekijä. Kipua arvioitiin myös potilaassa fyysisesti nähtävien muutosten ja potilaan käyttäytymisen avulla sekä mitattavien suureiden avulla (RR, syke). Hoitotyöntekijät pitivät potilaan kivun seurantaa liian vähäisenä tällä hetkellä päivystyspoliklinikalla. Kiireen ja suurten potilasmäärien koettiin heikentävän potilaan kivun arviointia ja potilaan kivun seurantaa. Opinnäytetyön tulosten perusteella potilaan kivusta kirjattiin säännöllisesti hoitokaavakkeeseen ja vastaajista kaikki kertoivat kirjaavansa potilaan kivusta ennen kipulääkkeen antoa ja enemmistö kirjasi myös kipulääkkeen annon jälkeen. Muutoksista potilaan kivussa kirjattiin myös hyvin, kuitenkin vastaajista hieman yli puolet (52 %) pitivät potilaan kivun kirjaamista riittämättömänä päivystyspoliklinikalla. Avoimessa kysymyksessä 62 % vastaajista kertoi aikuisen potilaan kivun kirjaamisen olevan riittämätöntä. Opinnäytetyön tulosten perusteella potilaan kivun kirjaamiseen ja seurantaan tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

The purpose of this thesis was to describe how the nursing staff evaluate and record the adult patient's pain in emergency room. The aim of the thesis was to collect information of the evaluation and recording of adult patient's pain that could be used in the emergency room of Satakunnan Keskussairaala. Kvantitativic research was used in this thesis. The material was collected during January and February 2008 with a questionnaire. Target group were nurses, auxiliary nurses and orderlies at emergency room in Satakunnan keskussairaala. The questionnaire consisted of 34 structured claims and three open questions. There were 60 questionnaires of which 44 were answered. The answering percent was 73.3 %. The material was analysed statistically. By the results of the thesis nursing staff considered themselves to be good in adult patient's pain evaluation. The most important pain evaluation method was considered to be patient's own assessment of the pain and it was considered to be reliable. Although many of the respondents mentioned that patients often exaggerate their pain or evaluate it higher than nursing staff. The pain was also evaluated by means of the patient's physical changes and behaviour and physically measured magnitudes (RR, pulsation). The pain observation was considered to be too little at the moment at emergency room. Hurry and big patient quantities were considered to have a debilitating effect on the evaluation and observation of the pain. According to the results the adult patient's pain was recorded regularly into the nursing form. All of the respondents recorded the patient's pain before giving analgesic and most of them also after analgesic. Also the changes in patient's pain were recorded well although 52 % of the respondents considered pain recording inadequate at the emergency room. In open question 62 % of the respondents told that pain recording is inadequate. According to the results of this theses more attention should be paid to pain recording and observation.