Ehkäisevän päihdetyön laatu- ja hyvinvointitekijät : - työn laatuun ja työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät työntekijöiden kuvaamana Helsingin ja Vantaan kunnallisessa ehkäisevässä päihdetyössä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata ehkäisevän päihdetyön työntekijöiden näkemyksiä työnsä laatuun ja työhyvinvontiin vaikuttavista tekijöistä. Tämä opinnäytetyö sekä meneillään oleva muu ehkäisevän päihdetyön tutkimus tuottaa arvokasta tietoa hyödynnettäväksi ehkäisevän päihdetyön kehittämisessä. Erityisesti nyt, kun sitä määrittävän raittiustyölain uudistus on ajankohtainen.

Opinnäytetyön tarkastelun kohteeksi valittiin kolmen pääkaupunkiseudulla kunnallista ehkäisevää päihdetyötä toteuttavan yksikön työntekijät. Tutkimuskysymyksiin haettiin vastauksia sähköisellä kyselyllä ja ryhmähaastatteluilla, joissa osallistujat kertoivat avoimesti näkemyksistään ja keskustelivat niistä yhdessä. Kyselyn perimmäinen tarkoitus oli tuottaa teemat ryhmähaastatteluihin. Kyselyn laadullinen aineisto sekä ryhmähaastattelut analysoitiin sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostavat ehkäisevä päihdetyö, laatu ja työhyvinvointi.

Tuloksista ilmeni, että työntekijöiden näkemysten mukaan suurin positiivinen vaikutus työn laatuun on selkeästi määritellyllä työllä ja perustehtävän selkeydellä, alan ajankohtaisen tutkimustiedon hyödyntämisellä työssä, esimiehellä, työyhteisöllä sekä reflektoivalla työotteella. Työn laatuun kielteisellä tavalla vaikuttavat heidän mukaansa eniten työn sisällön määrittelemättömyys, epävarmuus ja epätietoisuus työssä, esimiestyö, tarpeellisten taitojen puute sekä kiire. Työntekijät pitävät laadukkaan työn merkkeinä työnsä kohderyhmän huomioimista, työn perustumista tutkittuun tietoon, toisiaan tukevaa työyhteisöä ja sen yhteistä reflektoivaa työotetta sekä ehkäisevän päihdetyön luonteen tuntevaa johtamistapaa. Työntekijöiden mielestä ehkäisevän päihdetyön määrittelemättömyys on suurin uhka työn laadulle.

Työntekijöiden näkemyksen mukaan työn laatua ja työhyvinvointia lisäävät toimenpiteet ovat esimiestuen lisääminen, työyhteisön hyvinvoinnin huomioiminen, koulutusmahdollisuuksien lisääminen, työn selkeämpi rajaaminen ja yleinen selkiyttäminen sekä työn arvostuksen nostaminen omassa organisaatiossa. Esitettyjä tuloksia ja johtopäätöksiä on hyödynnetty yksikköjen ehkäisevän päihdetyön laadun ja työhyvinvoinnin kehittämisessä, mutta ne ovat käyttökelpoisia muussakin ehkäisevän päihdetyön kehittämistyön kontekstissa.

The objective of this study was to show the perspectives of employees working in the field of drug prevention on the factors that affected their work quality and their job satisfaction. This study, along with other studies conducted on drug prevention work, produced valuable information to be utilised in developing the field of drug prevention. This is especially relevant now, as the law, which governs this work, is being revised.

The employees of three municipal units active in drug prevention in the metropolitan area of Helsinki were chosen as the objects of the study. The aim was to find answers to the study questions through an electronic questionnaire and through group interviews. The group interviews made it possible for the participants to speak openly about their own views and discuss them with each other. The ultimate aim of the electronic questionnaire was to produce discussion themes for the group interviews. The qualitative material produced by the questionnaire and the material collected from the group interviews was analysed using content analysis. The key concepts of the theoretical framework of the study were drug prevention, quality and job satisfaction.

The results showed that according to the employees, the factors that had the most positive effect on work quality were a clearly defined job description, utilisation of the latest scien-tific research, the management, work community and a reflective work approach. The fac-tors that had the most negative effect on work quality were an imprecise work description, insecurity and uncertainty about one’s work, the management, lack of necessary skills and being too rushed. Taking the target group into consideration, basing the work on scientific knowledge, a supportive work community, a shared reflexive work approach and the man-agement familiar with the nature of drug prevention work – these factors were seen as indicators of high quality work. The employees felt that the biggest threat to work quality was an undefined work description. Increased support from the superior, the welfare of the work community being taken into consideration, an increase in educational opportunities, a more clearly defined job description as well as an increased appreciation for the work in the organisation were seen as measures that increased work quality and job satisfaction.

The results and conclusions put forward in this study are used to develop the quality of drug prevention work and job satisfaction in the units, but they are also useful in other contexts of drug prevention.