Metsänomistajien suhtautuminen yhteismetsiin sekä halukkuus perustaa yhteismetsä Lappajärvelle

Abstract

Opinnäytetyö laadittiin Metsänhoitoyhdistys JärviLakialle. Työn tarkoituksena oli selvittää Lappajärvellä metsää omistavien henkilöiden suhtautumista yhteismetsiä kohtaan ja heidän halukkuuttaan perustaa yhteismetsä. Kyselyssä kartoitettiin myös metsänomistajien aikaisempaa tietämystä yhteismetsistä, sekä mahdollista kiinnostusta “vihreään yhteismetsään”, jossa huomioitaisiin metsien taloudellisen tuoton ohessa erityisesti myös monimuotoisuus-, virkistys-, ja maisema-arvoja.

Tutkimus tehtiin kyselytutkimusmenetelmällä. Metsänomistajille lähetettiin kirje, joka sisälsi yhteismetsistä kertovan saatekirjeen ja kyselylomakkeen. Kyselystä ilmoitettiin myös Metsänhoitoyhdistys JärviLakian lehdessä. Kyselyyn vastasi 63 metsänomistajaa.

Yhteismetsistä ja niitä käsittelevistä tiedotustilaisuuksista oltiin jossain määrin kiinnostuneita. Yhteismetsiltä odotettiin erityisesti hyvää taloudellista tulosta, eikä luonnonhoitopainotteiselle yhteismetsälle löytynyt suurta kiinnostusta. Muina yhteismetsien vahvuuksina nähtiin ammattimainen, helppo ja tehokas metsänhoito. Useat vastaajat olivat myös kiinnostuneita suvun sisäisestä yhteismetsästä.

Yhteismetsät nähdään keinona vähentää jo valmiiksi vaikean tilarakenteen pirstoutumista edelleen. Lisäksi yhteismetsiä pidetään mahdollisuutena parantaa metsätalouden kannattavuutta ja siten keinona lisätä metsistä saatavia tuloja. Yhteismetsien perustamista ja sen toimintaa helpottavat lakimuutokset ovat kasvattaneet kyseisen metsänomistusmuodon suosiota ja mahdollisuudet yhteismetsän perustamiseen myös Lappajärvelle ovat olemassa.

This thesis was made for forest management association JärviLakia. Purpose of it was to examine the attitudes of Lappajärvi forest owners towards collective forests and their willingness to establish them. An inquiry mapped forest owners' previous knowledge of collective forests and possible interest in "green collective forest" which, alongside with financial profit takes on account diversity, recreation and landscape values.

Investigation was done by using survey method. Forest owners were being sent a letter, which included a cover letter and questionnaire concerning collective forests. JärviLakia also informed about the survey in their own magazine. 63 forest owners responded to the survey.

Interest for collective forests and the briefings concerning them gained moderate interest. Respondents were especially expecting good profit and were not too interested in forests oriented in environmental maintenance. Professional, easy and effective forest management was also seen as a strength. Most respondents were also interested in family-run forests.

Collective forests are being seen as a way to reduce already difficult property structure from further fragmenting. In addition they are seen as a possibility to increase profitability of forestry. Changes in legislation making it easier to found and manage collective forests have increased the popularity of this kind of forest management and possibilities for founding such a forest in Lappajärvi also exist.