Suomen luonnonvaraisten saniaisten mikrolisäys
Dahl, Satu (2012)
Dahl, Satu
Hämeen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302052075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201302052075
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli löytää sopiva sterilointimenetelmä ja aloitusalusta kivikkoalvejuurelle (Dryoperis filix-mas) ja metsäimarteelle (Gymnocarpium dryoperis). Nämä saniaiset kasvavat Suomessa luonnonvaraisena ja niitä on alettu käyttämään puutarhakasveina. Työntilaajana oli Hämeen ammattikorkeakoulun Lepaan yksikön mikrolisäyslaboratorio. Työ toteutettiin toimeksiantajan tiloissa Lepaalla syksyllä 2011.
Saniaisten mikrolisäämistä on tutkittu kauan, mutta suomalaisten luonnonvaraisten saniaisten mikrolisäyksestä ei löytynyt tietoa. Joten lähteinä käytettiin ulkomailla tehtyjä tutkimuksia saniaisten mikrolisäämisestä maavarresta ja itiöistä.
Lisäysmateriaalina käytettiin kivikkoalvejuuren ja metsäimarteen maavarsia. Itiöitä ei ollut enää mahdollista kerätä kun työ aloitettiin lokakuussa, joten työssä keskityttiin saniaisten mikrolisäämiseen maavarsista.
Kivikkoalvejuuren maavarret sterilisoitiin kahteen kertaan natriumhypokloriitilla, jonka vahvuus oli 1–1,5 %, lisäksi tehtiin Etax A 12 -käsittely. Metsäimarteen maavarret sterilisoitiin kertaalleen natriumhypokloriitissa, jonka vahvuus oli 1 %, Etax A 12 -käsittelyä ei tehty.
Aloitusalustana käytettiin kolmea erilaista ½ MFMM-alustaa. Yhteen oli lisätty aktiivihiiltä 1 g/l. Toiseen lisättiin askorbiinihappoa 30 g/l ja aktiivihiiltä 1 g/l. Kolmannessa alustassa ei ollut aktiivihiiltä vaan sokerin määrää lisättiin 30g /l. Kaikissa alustoissa käytettiin kasvihormoneita, kinetiiniä (KIN) 8 mg/l ja naftaleenietikkahappoa (NAA) 0,5 mg/l.
Aloituksista onnistui vain yksi kaikista 99 aloituspalasta. Kasvuun lähtenyt maavarren pala oli metsäimarre. Tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät saniaiset ole helppoja lisätä maavarresta, koska niitä on vaikea sterilisoida. Saniaisten lisäämistä itiöistä kannattaa kokeilla.
Saniaisten mikrolisäämistä on tutkittu kauan, mutta suomalaisten luonnonvaraisten saniaisten mikrolisäyksestä ei löytynyt tietoa. Joten lähteinä käytettiin ulkomailla tehtyjä tutkimuksia saniaisten mikrolisäämisestä maavarresta ja itiöistä.
Lisäysmateriaalina käytettiin kivikkoalvejuuren ja metsäimarteen maavarsia. Itiöitä ei ollut enää mahdollista kerätä kun työ aloitettiin lokakuussa, joten työssä keskityttiin saniaisten mikrolisäämiseen maavarsista.
Kivikkoalvejuuren maavarret sterilisoitiin kahteen kertaan natriumhypokloriitilla, jonka vahvuus oli 1–1,5 %, lisäksi tehtiin Etax A 12 -käsittely. Metsäimarteen maavarret sterilisoitiin kertaalleen natriumhypokloriitissa, jonka vahvuus oli 1 %, Etax A 12 -käsittelyä ei tehty.
Aloitusalustana käytettiin kolmea erilaista ½ MFMM-alustaa. Yhteen oli lisätty aktiivihiiltä 1 g/l. Toiseen lisättiin askorbiinihappoa 30 g/l ja aktiivihiiltä 1 g/l. Kolmannessa alustassa ei ollut aktiivihiiltä vaan sokerin määrää lisättiin 30g /l. Kaikissa alustoissa käytettiin kasvihormoneita, kinetiiniä (KIN) 8 mg/l ja naftaleenietikkahappoa (NAA) 0,5 mg/l.
Aloituksista onnistui vain yksi kaikista 99 aloituspalasta. Kasvuun lähtenyt maavarren pala oli metsäimarre. Tulosten perusteella voidaan todeta, etteivät saniaiset ole helppoja lisätä maavarresta, koska niitä on vaikea sterilisoida. Saniaisten lisäämistä itiöistä kannattaa kokeilla.