Alkuperäisrotuisten sonnivasikoiden välitys
Rantanen, Elli (2013)
Rantanen, Elli
Karelia-ammattikorkeakoulu (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu)
2013
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301311897
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201301311897
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa, pääsevätkö suomenkarjan sonnivasikat yhtä hyvin teurastamoiden vasikkavälitykseen kuin muunrotuiset sonnivasikat tai jos eroa on, onko tekijöitä, jotka helpottavat tai vaikeuttavat vasikan välitykseen pääsyä. Lisäksi haluttiin selvittää, mitä mieltä suomenkarjan lihakasvattajat olivat lihakasvatuksen kannattavuudesta.
Tutkimus oli survey-tutkimus, jossa tehtiin kysely suomenkarjan kasvattajille. Aineisto kerättiin postitse Suomen Alkuperäiskarja ry:n jäsenille lähetetyllä kyselylomakkeella ja Internetissä Typala-järjestelmässä. Aineisto analysoitiin Microsoft Excel-ohjelmalla. Vastaajia oli yhteensä 63, joista 12 vastasi internetkyselyn kautta.
Välitykseen tarjotuista suomenkarjavasikoista noin 60 % pääsi teurastamon välitykseen. Maantieteellisesti välitysongelmat jakaantuivat tasaisesti. Suomenkarjan vasikoiden jatkokasvatustilalle kuljetuksen odotusaika välitykseen ilmoituksen jälkeen oli 4,6 päivää pidempi kuin muunrotuisilla vasikoilla. Suomenkarjan teurasominaisuudet olivat kyselyn perusteella heikommat kuin Suomessa keskimäärin. Kannattavana lihakasvatusta pitivät lähinnä tilamyymälöissä tai suoraan ravintoloihin ja kauppoihin suomenkarjan lihan myyvät tilat.
Suomenkarjalle ominaisen pienen koon vuoksi välitysvasikoiden painovaatimusta olisi hyvä laskea ja muuttaa vaatimus rotukohtaiseksi. Jatkotutkimuksena voitaisiin kartoittaa suomenkarjaan erikoistuneita lihakasvattajia ja selvittää yhteistyömahdollisuuksia niiden ja suomenkarjasonnivasikoita tuottavien lypsykarjatilojen välillä. Myös suomenkarjan lihan tuotteistaminen ja brändääminen olisi tärkeää. Sukupuolilajitellun siemenen käyttö myös suomenkarjalehmien siemennyksissä ratkaisisi vasikoiden jatkokasvatusongelman.
Tutkimus oli survey-tutkimus, jossa tehtiin kysely suomenkarjan kasvattajille. Aineisto kerättiin postitse Suomen Alkuperäiskarja ry:n jäsenille lähetetyllä kyselylomakkeella ja Internetissä Typala-järjestelmässä. Aineisto analysoitiin Microsoft Excel-ohjelmalla. Vastaajia oli yhteensä 63, joista 12 vastasi internetkyselyn kautta.
Välitykseen tarjotuista suomenkarjavasikoista noin 60 % pääsi teurastamon välitykseen. Maantieteellisesti välitysongelmat jakaantuivat tasaisesti. Suomenkarjan vasikoiden jatkokasvatustilalle kuljetuksen odotusaika välitykseen ilmoituksen jälkeen oli 4,6 päivää pidempi kuin muunrotuisilla vasikoilla. Suomenkarjan teurasominaisuudet olivat kyselyn perusteella heikommat kuin Suomessa keskimäärin. Kannattavana lihakasvatusta pitivät lähinnä tilamyymälöissä tai suoraan ravintoloihin ja kauppoihin suomenkarjan lihan myyvät tilat.
Suomenkarjalle ominaisen pienen koon vuoksi välitysvasikoiden painovaatimusta olisi hyvä laskea ja muuttaa vaatimus rotukohtaiseksi. Jatkotutkimuksena voitaisiin kartoittaa suomenkarjaan erikoistuneita lihakasvattajia ja selvittää yhteistyömahdollisuuksia niiden ja suomenkarjasonnivasikoita tuottavien lypsykarjatilojen välillä. Myös suomenkarjan lihan tuotteistaminen ja brändääminen olisi tärkeää. Sukupuolilajitellun siemenen käyttö myös suomenkarjalehmien siemennyksissä ratkaisisi vasikoiden jatkokasvatusongelman.