Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan osittain aktiivisen yläraajan harjoittaminen : Suunnitelma itseharjoittelupisteestä
Viitanen, Heli (2012)
Viitanen, Heli
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920050
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121920050
Tiivistelmä
Aivoverenkiertohäiriöihin (AVH) sairastuu vuosittain 25000 suomalaista. Sairastuneista puolelle jää jonkin asteinen pysyvä haitta. Yleisin avh:n aiheuttama haitta on toispuolihalvaus. Avh:n seurauksena henkilön elämänlaatu voi huonontua merkittävästi. Kuntoutuksella on tärkeä rooli toimintakyvyn palautumisessa. Toispuolihalvaantunut kuntoutuja alkaa helposti käyttää pelkästään tervettä yläraajansa, jolloin halvaantuneen raajan käyttö ja siihen liittyvä aivojen stimulaatio jäävät niukaksi. Halvaantunut yläraaja jää usein kuntoutuksessakin vähemmälle huomiolle terapian kohdistuessa kävelyharjoituksiin.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli olemassa olevan teoriatiedon perusteella selvittää, millaisesta aktiivisesta harjoittelusta on hyötyä yläraajojen kuntoutumisessa. Tavoitteena oli kehittää avh-kuntoutujien itsenäisen harjoittelun mahdollisuutta Hatanpään puistosairaalan neurologisilla osastoilla. Tarkoituksena oli tehdä suunnitelma avh-kuntoutujille suunnatusta itseharjoittelupisteestä neurologisille osastoille V1 ja V2. Harjoitteet harjoittelupisteellä olivat suunnattu osittain aktiiviselle yläraajalle. Suunnitelma toimintaohjeineen ja kuvineen jätettiin V1 ja V2 osastoille fysioterapeuttien toteutettavaksi.
Usean tutkimuksen mukaan vaikuttavia fysioterapianmenetelmiä yläraajojen harjoittamiseen ovat tehtäväkeskeinen harjoittelu, kaksikätinen harjoittelu ja pakotettu käden käyttö. Positiivisia tuloksia on saatu myös robottiavusteisesta menetelmästä ja sähköstimulaatiosta. Harjoittelupisteen suunnitelmaan otettiin osia tehtäväkeskeisestä harjoittelusta, kaksikätisestä harjoittelusta ja pakotetusta kädenkäytöstä. Nämä menetelmät valittiin vaikuttavuustietojen perusteella sekä siksi, että ne olivat soveltuvia itsenäiseen harjoitteluun harjoittelupisteellä. Suunnitelma antoi mahdollisuuden toteuttaa harjoittelupiste neurologisilla osastoilla, jolloin fysioterapeutit voivat ohjata kuntoutujansa harjoittelemaan itsenäisesti.
Jatkotutkimuksena voidaan tutkia harjoitteiden sopivuutta avh-kuntoutujille ja itsenäisen harjoittelupisteen kannattavuutta yläraajojen kuntoutuksessa.
Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tavoitteena oli olemassa olevan teoriatiedon perusteella selvittää, millaisesta aktiivisesta harjoittelusta on hyötyä yläraajojen kuntoutumisessa. Tavoitteena oli kehittää avh-kuntoutujien itsenäisen harjoittelun mahdollisuutta Hatanpään puistosairaalan neurologisilla osastoilla. Tarkoituksena oli tehdä suunnitelma avh-kuntoutujille suunnatusta itseharjoittelupisteestä neurologisille osastoille V1 ja V2. Harjoitteet harjoittelupisteellä olivat suunnattu osittain aktiiviselle yläraajalle. Suunnitelma toimintaohjeineen ja kuvineen jätettiin V1 ja V2 osastoille fysioterapeuttien toteutettavaksi.
Usean tutkimuksen mukaan vaikuttavia fysioterapianmenetelmiä yläraajojen harjoittamiseen ovat tehtäväkeskeinen harjoittelu, kaksikätinen harjoittelu ja pakotettu käden käyttö. Positiivisia tuloksia on saatu myös robottiavusteisesta menetelmästä ja sähköstimulaatiosta. Harjoittelupisteen suunnitelmaan otettiin osia tehtäväkeskeisestä harjoittelusta, kaksikätisestä harjoittelusta ja pakotetusta kädenkäytöstä. Nämä menetelmät valittiin vaikuttavuustietojen perusteella sekä siksi, että ne olivat soveltuvia itsenäiseen harjoitteluun harjoittelupisteellä. Suunnitelma antoi mahdollisuuden toteuttaa harjoittelupiste neurologisilla osastoilla, jolloin fysioterapeutit voivat ohjata kuntoutujansa harjoittelemaan itsenäisesti.
Jatkotutkimuksena voidaan tutkia harjoitteiden sopivuutta avh-kuntoutujille ja itsenäisen harjoittelupisteen kannattavuutta yläraajojen kuntoutuksessa.