"SE EI OLEKAAN PELKKÄÄ SEKSIÄ" : Ohjaustuokiot seksuaalisuudesta lievästi kehitysvammaisten naisten ryhmälle
Saari, Merja; Tervo, Iina (2012)
Saari, Merja
Tervo, Iina
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217736
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120217736
Tiivistelmä
Suunnittelimme ja toteutimme opinnäytetyömme Kajaanissa sijaitsevan Toimintakeskus Pihlajan lievästi kehitysvammaisten naisten ryhmälle. Keväällä 2012 järjestimme heille opinnäytetyönämme kolme seksuaalisuuteen liittyvää ohjaustuokiota.
Tarkoituksenamme oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida ohjaustuokiot, joiden aiheina olivat seksuaalisuus -käsite, vuorovaikutustaidot ja oman kehon itsemääräämisoikeus ja omasta hygieniasta huolehtiminen. Tarkoituksenamme oli ohjata Toimintakeskus Pihlajan naisten ryhmäläisiä heidän osallisuuttaan tukevalla tavalla. Tavoitteenamme oli edistää ryhmäläisten seksuaaliterveyttä yksilö- ja ryhmätasolla. Lisäksi sekä meidän, että toimeksiantajan tavoitteena oli, että tuottamaamme ohjaustuokiomateriaalia voidaan hyödyntää myöhemmin.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä kysymysten asettelu täsmentää mitä ollaan tekemässä (Vilkka & Airaksinen 2004, 30), joten asettamamme ohjaavat kysymykset opinnäytetyöllemme ovat:
1. Millä keinoilla voi ohjata lievästi kehitysvammaisten naisten ryhmää seksuaalisuuteen, vuorovaikutustaitoihin, oman kehon itsemääräämisoikeuteen ja omasta hygieniasta huolehtimiseen liittyen?
2. Millaisia valmiuksia ryhmän ohjaaja tarvitsee ohjatessaan lievästi kehitysvammaisten henkilöiden ryhmää?
3. Miten Pihlajan naisten ryhmän jäsenet kokevat seksuaalisuuden käsittelemisen ohjaustuokioiden aikana?
Kehitysvammaisuus ja seksuaalisuus yhdessä koetaan usein kielteisiä tunteita herättävänä asiana, koska seksuaalisuuden ei ajatella kuuluvan kehitysvammaisille henkilöille
(Palonen-Munnukka 2009, 76). Havaitsimme myös Toimintakeskus Pihlajan naisten ryhmäläisten olevan sitä mieltä ennen ohjaustuokioitamme, ettei seksuaalisuus kosketa heitä millään tavalla ja he yhdistivät sen vain yhdynnäksi. Ryhmäläisiin ennakkoon tutustuminen paransi mahdollisuuksia onnistuneiden ohjaustuokioiden järjestämiseen.
Ohjaustuokioiden perusteella havaitsimme, että yhden ohjausmenetelmän käyttö samanaikaisesti on kannattavaa ja ohjausmenetelmästä riippumatta ohjaukseen on varattava riittävästi aikaa ryhmäläisten tarpeiden mukaisesti. Ryhmäläisten tasavertaisen kohtelun toteutumiseksi ryhmän ohjaajan on tärkeää hyväksyä ryhmän jäsenten yksilölliset piirteet ja tuen tarpeet. Havaintojemme ja saadun palautteen perusteella voimme päätellä, että ryhmäläisten ajatukset seksuaalisuudesta monipuolistuivat ohjaustuokioiden aikana ja seksuaalisuuden käsitteleminen herätti heissä erilaisia tuntemuksia.
Tarkoituksenamme oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida ohjaustuokiot, joiden aiheina olivat seksuaalisuus -käsite, vuorovaikutustaidot ja oman kehon itsemääräämisoikeus ja omasta hygieniasta huolehtiminen. Tarkoituksenamme oli ohjata Toimintakeskus Pihlajan naisten ryhmäläisiä heidän osallisuuttaan tukevalla tavalla. Tavoitteenamme oli edistää ryhmäläisten seksuaaliterveyttä yksilö- ja ryhmätasolla. Lisäksi sekä meidän, että toimeksiantajan tavoitteena oli, että tuottamaamme ohjaustuokiomateriaalia voidaan hyödyntää myöhemmin.
Toiminnallisessa opinnäytetyössä kysymysten asettelu täsmentää mitä ollaan tekemässä (Vilkka & Airaksinen 2004, 30), joten asettamamme ohjaavat kysymykset opinnäytetyöllemme ovat:
1. Millä keinoilla voi ohjata lievästi kehitysvammaisten naisten ryhmää seksuaalisuuteen, vuorovaikutustaitoihin, oman kehon itsemääräämisoikeuteen ja omasta hygieniasta huolehtimiseen liittyen?
2. Millaisia valmiuksia ryhmän ohjaaja tarvitsee ohjatessaan lievästi kehitysvammaisten henkilöiden ryhmää?
3. Miten Pihlajan naisten ryhmän jäsenet kokevat seksuaalisuuden käsittelemisen ohjaustuokioiden aikana?
Kehitysvammaisuus ja seksuaalisuus yhdessä koetaan usein kielteisiä tunteita herättävänä asiana, koska seksuaalisuuden ei ajatella kuuluvan kehitysvammaisille henkilöille
(Palonen-Munnukka 2009, 76). Havaitsimme myös Toimintakeskus Pihlajan naisten ryhmäläisten olevan sitä mieltä ennen ohjaustuokioitamme, ettei seksuaalisuus kosketa heitä millään tavalla ja he yhdistivät sen vain yhdynnäksi. Ryhmäläisiin ennakkoon tutustuminen paransi mahdollisuuksia onnistuneiden ohjaustuokioiden järjestämiseen.
Ohjaustuokioiden perusteella havaitsimme, että yhden ohjausmenetelmän käyttö samanaikaisesti on kannattavaa ja ohjausmenetelmästä riippumatta ohjaukseen on varattava riittävästi aikaa ryhmäläisten tarpeiden mukaisesti. Ryhmäläisten tasavertaisen kohtelun toteutumiseksi ryhmän ohjaajan on tärkeää hyväksyä ryhmän jäsenten yksilölliset piirteet ja tuen tarpeet. Havaintojemme ja saadun palautteen perusteella voimme päätellä, että ryhmäläisten ajatukset seksuaalisuudesta monipuolistuivat ohjaustuokioiden aikana ja seksuaalisuuden käsitteleminen herätti heissä erilaisia tuntemuksia.