IT-avusteiset interventiot diabeteksen ja sydän ja verisuonisairauksien hoitotyössä "A State-Of-The-Art" -kirjallisuuskatsaus
Impola, Markka (2012)
Impola, Markka
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817062
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112817062
Tiivistelmä
Tämän kirjallisuuskatsauksen tuottaminen on osa Pumppu-hanketta, jonka yhtenä tavoitteena on löytää keinoja tukea potilaiden saumatonta hoitopolkua uudenlaisilla IT-ratkaisuilla. Puhelin- ja internetyhteyksiin tai muihin sähköisiin tiedonsiirtomenetelmiin perustuvia hoitotyön interventiomenetelmiä on kehitetty, tutkittu ja otettu käyttöön maailmanlaajuisesti. Pitkäaikaissairauksien avohoidossa menetelmillä on tavoiteltu kustannustehokkuutta, tasalaatuista ja näyttöön perustuvaa hoitoa ja ohjausta sekä hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden varmistamista.
Katsausaineistona on vuosilta 2002-2012 yhteensä 18 kansainvälistä ja kotimaista tieteellistä artikkelia, joiden aiheena on IT-avusteisten interventiomenetelmien käyttö diabeteksen ja/tai sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisevässä tai postakuutissa vaiheessa, avo- tai kotihoidon palveluiden yhteydessä. Lisäksi Pumppu-hankkeen potilaslähtöisyyden näkökulman hengessä tarkastellaan Oremin (1991) itsehoidon teorian viitekehyksen käsitteitä soveltaen, mihin potilaiden tarpeisiin kuvatut menetelmät ovat vastanneet ja miten.
Kuvatut menetelmät edustavat kahta päätyyppiä; erikoislääkärin etäkonsultaatiopalveluita ja potilasohjaukseen ja sairauden hallintaan tai ennaltaehkäisyyn avohoidossa keskittyviä, pääasiassa hoitajavetoisia menetelmiä. Jälkimmäisissä hoitoverkoston laajuus, menetelmän vuorovaikutteisuus ja sisällön yksilöllisen räätälöinnin aste vaihtelee suuresti.
Tutkitut etäkonsultaatiomenetelmät osoittautuivat valideiksi ja potilaat olivat tyytyväisiä palveluihin. Menetelmät paransivat palveluiden saatavuutta ja harvaan asutuilla seuduilla tuottivat kustannussäästöjä. Etäkonsultaatioihin osallistuneet perusterveydenhuollon työntekijät kokivat ammattitaitonsa kehittyvän.
IT-avusteisin menetelmin on mahdollista tuottaa kohderyhmän tarvitsemia terveydenhuollon palveluita pitkäaikaissairauksien ja postakuuttien tilojen koti- ja itsehoidon tueksi. Potilaiden hoitotasapaino ja terveydentilaa sekä koettuun terveyteen liittyvää elämänlaatua osoittavat mittaustulokset paranivat suurimmassa osassa tutkituista interventioista. Pääsääntöisesti menetelmät eivät vähentäneet terveyspalveluiden käyttöä eivätkä esimerkiksi sydänpotilaiden päivystyskäyntejä, osassa terveyspalveluiden käyttö lisääntyi. Yhdessä tutkimuksessa angina pectoris -potilaiden sairaalapäivät vähenivät. Lupaavana näyttäytyi artikkeleiden valossa palveluiden räätälöinti niille potilasryhmille, joita nykyiset palvelut eivät tavoita tai oikealla tavalla palvele. Mitä heikommat potilaan lähtökohdat ovat, sitä suuremmat ovat positiiviset tulokset ja nollatuloksia esiintyi vain terveille suunnatussa primääripreventio-ohjelmassa.
Katsausaineistona on vuosilta 2002-2012 yhteensä 18 kansainvälistä ja kotimaista tieteellistä artikkelia, joiden aiheena on IT-avusteisten interventiomenetelmien käyttö diabeteksen ja/tai sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisevässä tai postakuutissa vaiheessa, avo- tai kotihoidon palveluiden yhteydessä. Lisäksi Pumppu-hankkeen potilaslähtöisyyden näkökulman hengessä tarkastellaan Oremin (1991) itsehoidon teorian viitekehyksen käsitteitä soveltaen, mihin potilaiden tarpeisiin kuvatut menetelmät ovat vastanneet ja miten.
Kuvatut menetelmät edustavat kahta päätyyppiä; erikoislääkärin etäkonsultaatiopalveluita ja potilasohjaukseen ja sairauden hallintaan tai ennaltaehkäisyyn avohoidossa keskittyviä, pääasiassa hoitajavetoisia menetelmiä. Jälkimmäisissä hoitoverkoston laajuus, menetelmän vuorovaikutteisuus ja sisällön yksilöllisen räätälöinnin aste vaihtelee suuresti.
Tutkitut etäkonsultaatiomenetelmät osoittautuivat valideiksi ja potilaat olivat tyytyväisiä palveluihin. Menetelmät paransivat palveluiden saatavuutta ja harvaan asutuilla seuduilla tuottivat kustannussäästöjä. Etäkonsultaatioihin osallistuneet perusterveydenhuollon työntekijät kokivat ammattitaitonsa kehittyvän.
IT-avusteisin menetelmin on mahdollista tuottaa kohderyhmän tarvitsemia terveydenhuollon palveluita pitkäaikaissairauksien ja postakuuttien tilojen koti- ja itsehoidon tueksi. Potilaiden hoitotasapaino ja terveydentilaa sekä koettuun terveyteen liittyvää elämänlaatua osoittavat mittaustulokset paranivat suurimmassa osassa tutkituista interventioista. Pääsääntöisesti menetelmät eivät vähentäneet terveyspalveluiden käyttöä eivätkä esimerkiksi sydänpotilaiden päivystyskäyntejä, osassa terveyspalveluiden käyttö lisääntyi. Yhdessä tutkimuksessa angina pectoris -potilaiden sairaalapäivät vähenivät. Lupaavana näyttäytyi artikkeleiden valossa palveluiden räätälöinti niille potilasryhmille, joita nykyiset palvelut eivät tavoita tai oikealla tavalla palvele. Mitä heikommat potilaan lähtökohdat ovat, sitä suuremmat ovat positiiviset tulokset ja nollatuloksia esiintyi vain terveille suunnatussa primääripreventio-ohjelmassa.