Strategiasta palveluksi : näkökulmia palvelustrategioihin
Sivula, Marja (2012)
Sivula, Marja
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616633
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112616633
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaisia hyvinvointipalveluita Lost sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen palvelustrategiat sisältävät. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös tuottaa kuvaus siitä, miten tutkittavien kohdealueiden palvelustrategioissa on huomioitu ympäristötekijöitä. Johtopäätöksenä pohditaan, miltä osin liiketalouden strategiamallin käyttäminen on mahdollista kunnallisessa strategiatyössä.
Opinnäytetyö oli osa laajempaa Pumppu-hanketta, joka on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama ylimaakunnallinen kokonaisuus. Yhteistyökumppaneina Pumppu-hankkeessa ovat Hämeenlinnan kaupunki, Innopark, Socom, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. PolkuPärjäin osahankkeen tavoitteita on alueen kuntatoimijoiden palvelustrategioiden kartoitus, palvelukonseptien tuottaminen eri kohderyhmille, it-avusteisen hyvinvointipolun toimintamallin kehittäminen sekä erilaiset kansalaisten ennakoivaan hoitoon liittyvät tavoitteet. Uudenlaisen toimintamallin kehittämisen edellytyksenä on kohderyhmätutkimuksen lisäksi toimintaympäristön tuntemus. Tähän liittyy paikalliset hyvinvoinnin toimijat sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Tämä opinnäytetyö oli osa Pumppu-hankkeen toimintaympäristötutkimusta.
Opinnäytetyö oli muodoltaan laadullinen ja tutkielmatyyppinen. Koska kyseessä oli poikkitieteellinen tutkielma, perustui teoreettinen viitekehys liiketaloudesta tunnetun kanadalaisen Henry Mintzbergin (1998) strategiamallin esittelyyn sekä mallin soveltamiseen julkisin varoin tuotettavan toiminnan muodostukseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tuloksena todettiin, että Perusturvakuntayhtymä Karviainen käyttää elämänkaarimallia hyvinvointipalveluiden järjestämisessä. Tältä pohjalta palvelukokonaisuudet on jaettu palvelulinjoiksi. Karviaisen palvelutasosuunnitelma on suunnitelma palveluiden tasosta. Lost sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella on käytössä Palveluverkko 2018-selvitys, jossa nykypalvelut on analysoitu ja tulevaisuuden muutostarpeet huomioitu. Lost-alueella oli lisäksi Terve ja hyvinvoiva Lost-hyvinvointisuunnitelma, josta ympäristötekijät analysoitiin. Tutkittavat kohdealueet ovat huomioineet monipuolisesti ympäristötekijöitä, joskin eri näkökulmista. Selkeästi eniten aineistoa oli sosiaalisten ympäristötekijöiden osalta kun taas kansainväliset ympäristötekijät jäivät vähälle huomiolle.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä todettiin, että liiketalouden strategiamallin käyttäminen palvelustrategiatyössä on mahdollista. Liiketalouden näkökulman tuominen julkisten palveluiden strategiseen suunnitteluun on myös todennäköisesti yleistymässä. Henry Mintzbergin (1998) mallissa oli ympäristötekijöitä huomioitu laajasti ja siksi se sopi hyvin palvelustrategiatyöhön.
Jatkotutkimuksena on aloitettu palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuuksien selvittäminen tutkittavalla kohdealueella.
Opinnäytetyö oli osa laajempaa Pumppu-hanketta, joka on Euroopan aluekehitysrahaston rahoittama ylimaakunnallinen kokonaisuus. Yhteistyökumppaneina Pumppu-hankkeessa ovat Hämeenlinnan kaupunki, Innopark, Socom, Turun ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. PolkuPärjäin osahankkeen tavoitteita on alueen kuntatoimijoiden palvelustrategioiden kartoitus, palvelukonseptien tuottaminen eri kohderyhmille, it-avusteisen hyvinvointipolun toimintamallin kehittäminen sekä erilaiset kansalaisten ennakoivaan hoitoon liittyvät tavoitteet. Uudenlaisen toimintamallin kehittämisen edellytyksenä on kohderyhmätutkimuksen lisäksi toimintaympäristön tuntemus. Tähän liittyy paikalliset hyvinvoinnin toimijat sekä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö. Tämä opinnäytetyö oli osa Pumppu-hankkeen toimintaympäristötutkimusta.
Opinnäytetyö oli muodoltaan laadullinen ja tutkielmatyyppinen. Koska kyseessä oli poikkitieteellinen tutkielma, perustui teoreettinen viitekehys liiketaloudesta tunnetun kanadalaisen Henry Mintzbergin (1998) strategiamallin esittelyyn sekä mallin soveltamiseen julkisin varoin tuotettavan toiminnan muodostukseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä.
Opinnäytetyön tuloksena todettiin, että Perusturvakuntayhtymä Karviainen käyttää elämänkaarimallia hyvinvointipalveluiden järjestämisessä. Tältä pohjalta palvelukokonaisuudet on jaettu palvelulinjoiksi. Karviaisen palvelutasosuunnitelma on suunnitelma palveluiden tasosta. Lost sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella on käytössä Palveluverkko 2018-selvitys, jossa nykypalvelut on analysoitu ja tulevaisuuden muutostarpeet huomioitu. Lost-alueella oli lisäksi Terve ja hyvinvoiva Lost-hyvinvointisuunnitelma, josta ympäristötekijät analysoitiin. Tutkittavat kohdealueet ovat huomioineet monipuolisesti ympäristötekijöitä, joskin eri näkökulmista. Selkeästi eniten aineistoa oli sosiaalisten ympäristötekijöiden osalta kun taas kansainväliset ympäristötekijät jäivät vähälle huomiolle.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä todettiin, että liiketalouden strategiamallin käyttäminen palvelustrategiatyössä on mahdollista. Liiketalouden näkökulman tuominen julkisten palveluiden strategiseen suunnitteluun on myös todennäköisesti yleistymässä. Henry Mintzbergin (1998) mallissa oli ympäristötekijöitä huomioitu laajasti ja siksi se sopi hyvin palvelustrategiatyöhön.
Jatkotutkimuksena on aloitettu palvelusetelin käyttöönoton mahdollisuuksien selvittäminen tutkittavalla kohdealueella.