Ähtävänjoen täplärapuselvitys

Abstract

Kesällä 2012 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus suoritti koeravustuksia ja rapusumputuksia Ähtävänjoen vesistössä. Tutkimus rahoitettiin Pohjanmaan ELY-keskuksen kalatalousmaksuvaroilla. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää täpläravun (Pacifastacus leniusculus) ja rapuruton (Aphanomyces astaci) esiintymistä Ähtävänjoessa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö Ähtävänjoen vesistöön kuuluvassa Välijoessa jokirapua (Astacus astacus) vai onko joki edelleen sieltä 2000-luvun alussa löytyneen jokiraputyypin ruton vaivaama.

Koeravustukset suoritettiin kesän ja syksyn aikana kolmena eri ajankohtana. Koeravustuksissa käytettiin tutkimuskäyttöön kehitettyjä Evo-mertoja ja niitä oli kerrasta riippuen pyynnissä 25‒55 kpl/vrk. Rapujen sumputukset aloitettiin syyskuun alussa ja niitä jatkettiin aina jäiden tuloon saakka. Rapujen tilaa ja kuntoa tarkkailtiin viikoittain ja niitä lähetettiin kahtena eri ajankohtana elintarviketurvallisuusviraston Eviran tutkittavaksi Kuopioon.

Ähtävänjoen koeravustussaalis koostui pieneltä alueelta keskijuoksulta saaduista täpläravuista sekä yläjuoksulta tulleesta yhdestä jokiravusta. Täpläravut olivat suurikokoisia eikä pieniä rapuja saatu lainkaan. Kannan koon ja lisääntymiskyvyn arvioimiseksi tulisi alueella suorittaa lisää koeravustuksia, mutta myös muita pyyntitapoja sekä selvitysvaihtoehtoja tulisi harkita, kuten ravustustiedustelua tai sähkökalastamista. Myös jokiravun esiintymistä tulisi tutkia enemmän kohdistamalla mertapyyntiä alueelle, josta se saatiin.

In the summer of 2012 South Ostrobothnia ELY Centre performed test crayfishing and kept crayfish in stew in Ähtävänjoki river. The research was funded by Ostrobothnia ELY Centre for Fisheries payment funds. The objective of the study was to examine the distribution of signal crayfish (Pacifastacus leniusculus) and crayfish pest (Aphanomyces astaci) in Ähtävänjoki river. Additionally the study determined, whether there is crayfish pest in Välijoki river.

Cray fishing was carried out during the summer and autumn at three different times. Evo-pots were used in the crayfishing and 25 to 55 pieces / day were caught. Crayfish stew testing began in early September and continued until the ice set in. The condition of crayfish was observed by eye on weekly basis and at two different occasions they were sent for examination to Kuopio Food Safety Authority (Evira)

Ähtävänjoki river crayfishing catch consisted of signal crayfish which came from a small area in the midstream and one crayfish (Astacus astacus) which came from the uppstream. Signal crayfish were large and small specimen were not caught at all. More crayfishing should be carried out to asses the population size and reproductive capacity but other examination choices should be considered. Also, the distribution of crayfish should be studied more by targeting crayfishing area from which it was obtained.