Aikaa, rahaa vai molempia? : Tutkimus Kouvolan seurakunnan diakonian vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi.
Anttila, Katja (2012)
Anttila, Katja
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115864
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112115864
Tiivistelmä
TIIVISTELMÄ
Anttila, Katja. Aikaa, rahaa vai molempia? Tutkimus Kouvolan seurakunnan diakonian vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Diak Itä, Pieksämäki, syksy 2012, 71 s., 2 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön aiheena oli Kouvolan seurakunnan diakonian vapaaehtoistyön kehittäminen. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka tarkoituksena kartoittaa vapaaehtoistyötä nyt ja saada vapaaehtoistoimijoiden ääni kuuluviin vapaaehtoistyötä kehitettäessä. Kyselyssä selvitettiin koulutukseen, virkistykseen, tukemiseen, työntekijän tavoitettavuuteen, yhteydenpitoon ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyviä asioita. Tarkoituksena oli luoda pohja vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle.
Kvantitatiivinen kyselytutkimus tehtiin Kouvolan seurakunnan diakoniatyön vapaaehtoistoimijoille. Kehittämisehdotuksia ja palautetta kerättiin vapaaehtoisten lisäksi myös diakonian viranhaltijoilta. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS (Statistical Package for the Social Sciences).
Kysely oli alku kehittämistyölle, sitä varten laadittiin neljä sivua pitkä kyselylomake, joka laadittiin yhdessä diakonian viranhaltijan kanssa. Kyselylomakkeen lisäksi laadittiin saatekirje, jolla tiedotettiin tutkimuksesta. Kysely lähetettiin 180 vapaaehtoiselle, joista kyselyyn vastasi 82 vapaaehtoistoimijaa. Kyselyn tuloksena vapaaehtoistyötä pystytään kehittämään niin, että siitä tulisi entistä parempaa.
Suurin osa vastaajista oli eläkeläisiä. Suurin osa vastaajista oli toiminut vapaaehtoistyössä yli 7 vuotta. Miehet olivat toimineet hieman kauemmin vapaaehtoistyössä kuin naiset. Kyselyn vastauksista nousi esille, että seurakunnalla on tarjota monenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, joissa toimia. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että vapaaehtoisille oli annettu tarpeeksi koulutusta. Lisäkoulutuksen tarvetta oli keskustelutaidoissa, hengellisistä asioista keskustelemisessa ja ihmisten kohtaamisessa. Raamatun, virsikirjan ja rukouksen käytöstä haluttiin myös lisää koulutusta.
Hieman yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tukea oli ollut riittävästi. Tukea oli saatu eniten virkistyksestä, muilta vapaaehtoisilta ja työntekijältä. Lisätuki olisi tarpeen, sillä osa vastaajista oli kokenut, ettei alussa saanut tarpeeksi tukea. Osa vastaajista taas koki, että kun on toiminut kauan vapaaehtoisena, ei enää saa riittävästi tukea, koska luotetaan vapaaehtoisen kykyyn hoitaa asiat.
Virkistyksenä jatkossa toivottiin eniten yhteisiä iltoja, toiseksi eniten toivottiin retkiä. Vähiten toivottiin konsertteja virkistyksen muotona jatkossa. Vastaajat saivat itse määritellä työntekijän roolia, ilman valmiita vastausvaihtoehtoja. Vastaajat antoivat monia merkityksiä työntekijän roolille, esimerkiksi koordinoijan, kannustajan ja hengellisyysosaajan merkitykset. Työntekijä koettiin helposti lähestyttäväksi ongelmatilanteissa, työntekijä oli tavoitettavissa hyvin.
Avainsanat: Vapaaehtoinen, vapaaehtoistyö–vapaaehtoistoiminta, yhteisöllisyys, altruismi
Anttila, Katja. Aikaa, rahaa vai molempia? Tutkimus Kouvolan seurakunnan diakonian vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi. Diak Itä, Pieksämäki, syksy 2012, 71 s., 2 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonisen sosiaalityön suuntautumisvaihtoehto, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus.
Opinnäytetyön aiheena oli Kouvolan seurakunnan diakonian vapaaehtoistyön kehittäminen. Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena, jonka tarkoituksena kartoittaa vapaaehtoistyötä nyt ja saada vapaaehtoistoimijoiden ääni kuuluviin vapaaehtoistyötä kehitettäessä. Kyselyssä selvitettiin koulutukseen, virkistykseen, tukemiseen, työntekijän tavoitettavuuteen, yhteydenpitoon ja vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen liittyviä asioita. Tarkoituksena oli luoda pohja vapaaehtoistoiminnan kehittämiselle.
Kvantitatiivinen kyselytutkimus tehtiin Kouvolan seurakunnan diakoniatyön vapaaehtoistoimijoille. Kehittämisehdotuksia ja palautetta kerättiin vapaaehtoisten lisäksi myös diakonian viranhaltijoilta. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS (Statistical Package for the Social Sciences).
Kysely oli alku kehittämistyölle, sitä varten laadittiin neljä sivua pitkä kyselylomake, joka laadittiin yhdessä diakonian viranhaltijan kanssa. Kyselylomakkeen lisäksi laadittiin saatekirje, jolla tiedotettiin tutkimuksesta. Kysely lähetettiin 180 vapaaehtoiselle, joista kyselyyn vastasi 82 vapaaehtoistoimijaa. Kyselyn tuloksena vapaaehtoistyötä pystytään kehittämään niin, että siitä tulisi entistä parempaa.
Suurin osa vastaajista oli eläkeläisiä. Suurin osa vastaajista oli toiminut vapaaehtoistyössä yli 7 vuotta. Miehet olivat toimineet hieman kauemmin vapaaehtoistyössä kuin naiset. Kyselyn vastauksista nousi esille, että seurakunnalla on tarjota monenlaisia vapaaehtoistoiminnan muotoja, joissa toimia. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että vapaaehtoisille oli annettu tarpeeksi koulutusta. Lisäkoulutuksen tarvetta oli keskustelutaidoissa, hengellisistä asioista keskustelemisessa ja ihmisten kohtaamisessa. Raamatun, virsikirjan ja rukouksen käytöstä haluttiin myös lisää koulutusta.
Hieman yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tukea oli ollut riittävästi. Tukea oli saatu eniten virkistyksestä, muilta vapaaehtoisilta ja työntekijältä. Lisätuki olisi tarpeen, sillä osa vastaajista oli kokenut, ettei alussa saanut tarpeeksi tukea. Osa vastaajista taas koki, että kun on toiminut kauan vapaaehtoisena, ei enää saa riittävästi tukea, koska luotetaan vapaaehtoisen kykyyn hoitaa asiat.
Virkistyksenä jatkossa toivottiin eniten yhteisiä iltoja, toiseksi eniten toivottiin retkiä. Vähiten toivottiin konsertteja virkistyksen muotona jatkossa. Vastaajat saivat itse määritellä työntekijän roolia, ilman valmiita vastausvaihtoehtoja. Vastaajat antoivat monia merkityksiä työntekijän roolille, esimerkiksi koordinoijan, kannustajan ja hengellisyysosaajan merkitykset. Työntekijä koettiin helposti lähestyttäväksi ongelmatilanteissa, työntekijä oli tavoitettavissa hyvin.
Avainsanat: Vapaaehtoinen, vapaaehtoistyö–vapaaehtoistoiminta, yhteisöllisyys, altruismi