"Millon alkaa muskari?" : Arviointitutkimus Itä-Helsingin musiikkisilta -hankkeesta päiväkoti Laakavuoressa
Nikula, Mikko; Rantanen, Tiia (2009)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245993
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911245993
Tiivistelmä
Opinnäytetyömme on arviointitutkimus Itä-Helsingin musiikkisilta -nimisestä musiikkileikkikouluhankkeesta, jonka Meri-Helsingin musiikkiopisto järjestää päiväkoti Laakavuoressa Mellunmäessä. Alueen matalan sosioekonomisen aseman vuoksi sen asukkaat ovat syrjäytymisvaarassa, ja lasten ja nuorten mahdollisuudet luoviin harrastuksiin ovat heikot. Projektin tarkoituksena on ehkäistä syrjäytymistä sekä lisätä arjen osallisuutta varhaiskasvatuksessa musiikkikasvatuksen keinoin.
Tarkoituksenamme oli arvioida projektin vaikuttavuutta sekä onnistumista päiväkodin kasvattajien näkemysten ja kokemusten perusteella ja esittää tulokset Helsingin kaupungin kulttuurilautakunnalle, joka toimii hankkeen rahoittajana.
Haastattelimme päiväkoti Laakavuoren kasvattajia sekä musiikkileikkikoulua ohjaavaa pedagogia keväällä 2009. Kävimme myös itse havainnoimassa tuokioiden kulkua. Aineiston analysoinnissa käytimme menetelmänä teemoittelua.
Projekti otettiin päiväkodissa vastaan positiivisesti ja sen koettiin tukevan lasten kehitystä. Tuloksista selvisi, että musiikkileikkikoulutoiminta tukee hyvin alueen lasten tarpeita. Toiminnan vaikutuksia huomattiin erityisesti lasten kielellisessä ja sosiaalisessa kehityksessä. Päiväkodin kasvattajien keskuudessa toiminta nähtiin omaa työtä helpottavana ja opettavaisena kokemuksena. Kehitysehdotukset koskivat pääasiassa aikataulu- ja tilajärjestelyjä. Kasvattajat toivoivat myös musiikkileikkikoulussa käytettävien laululeikkien sanojen ja nuottien jakamista päiväkodin omaan käyttöön.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että musiikkileikkikoulutoiminnan suurimpia vaikutuksia lapsiin ovat parantuva itsevarmuus sosiaalisissa konteksteissa sekä kielen kehitys. Näistä hyötyvät erityisesti arat, syrjäänvetäytyvät ja maahanmuuttajataustaiset lapset sekä lapset, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Jotta toimintaa voidaan rakentavasti kehittää, tulee päiväkodin sekä toimintaa järjestävän musiikkiopiston välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä parantaa.
Tarkoituksenamme oli arvioida projektin vaikuttavuutta sekä onnistumista päiväkodin kasvattajien näkemysten ja kokemusten perusteella ja esittää tulokset Helsingin kaupungin kulttuurilautakunnalle, joka toimii hankkeen rahoittajana.
Haastattelimme päiväkoti Laakavuoren kasvattajia sekä musiikkileikkikoulua ohjaavaa pedagogia keväällä 2009. Kävimme myös itse havainnoimassa tuokioiden kulkua. Aineiston analysoinnissa käytimme menetelmänä teemoittelua.
Projekti otettiin päiväkodissa vastaan positiivisesti ja sen koettiin tukevan lasten kehitystä. Tuloksista selvisi, että musiikkileikkikoulutoiminta tukee hyvin alueen lasten tarpeita. Toiminnan vaikutuksia huomattiin erityisesti lasten kielellisessä ja sosiaalisessa kehityksessä. Päiväkodin kasvattajien keskuudessa toiminta nähtiin omaa työtä helpottavana ja opettavaisena kokemuksena. Kehitysehdotukset koskivat pääasiassa aikataulu- ja tilajärjestelyjä. Kasvattajat toivoivat myös musiikkileikkikoulussa käytettävien laululeikkien sanojen ja nuottien jakamista päiväkodin omaan käyttöön.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että musiikkileikkikoulutoiminnan suurimpia vaikutuksia lapsiin ovat parantuva itsevarmuus sosiaalisissa konteksteissa sekä kielen kehitys. Näistä hyötyvät erityisesti arat, syrjäänvetäytyvät ja maahanmuuttajataustaiset lapset sekä lapset, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Jotta toimintaa voidaan rakentavasti kehittää, tulee päiväkodin sekä toimintaa järjestävän musiikkiopiston välistä kommunikaatiota ja yhteistyötä parantaa.