Maahanmuuttajaorganisaatioiden ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tukeminen Erasmus+ -ohjelman nuorisovaihtojen hakuprosessissa
Järvenpää, Iiris (2021)
Järvenpää, Iiris
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122390501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122390501
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tilaajana toimi Opetushallitus. Erasmus+ nuorisovaihto -ohjelman uudistukset vuonna 2021 siirtävät sen painopisteitä muita heikommassa asemassa olevien organisaatioiden osallistamiseen edellisiä kausia enemmän. Opetushallituksessa halutaan kasvattaa marginaalisena ryhmänä maahanmuuttajataustaisten organisaatioiden ja nuorten osallistumista nuorisovaihtoihin. Opinnäytetyön tavoitteena on etsiä ratkaisuja haasteisiin, joita kansainvälisten nuorisovaihtohankkeiden hakuvaiheessa tulee esille.
Työssä kerättiin haastattelututkimuksella maahanmuuttajataustaisten toimijoiden kokemuksia Erasmus+ -ohjelman hakuprosessista ja kartoitettiin Opetushallituksen hakupalveluiden kehittämisehdotuksia. Haastattelut toteutettiin kesän 2021 aikana. Tavoitteena oli tuottaa hankitun aineiston pohjalta tulevaisuudessa käytettävissä olevaa hakupalvelujen saavutettavuutta koskevaa tietoa, jonka perusteella hakuprosessin aikana tarjottavaa tukea voidaan kehittää erityisesti hankehakemusprosessin läpiviennin ja siihen liittyvän tiedottamisen osalta.
Tehtyjen haastattelujen perusteella työssä varmistui neljä olennaista hakuprosessin kehittämisteemaa: viestintä, saavutettavuus, hakemisen lähituki ja alueellinen vertaistukiverkosto. Johtopäätöksenä työssä esitetään, että nuorisovaihdon hakupalvelujen kehittämisen näkökulmasta Opetushallitukselle on keskeistä: 1) tuntea maahanmuuttajataustaiset kohderyhmänä ja heidän erityistarpeensa, 2) olla palveluntuottajana saavutettava siten, että maahanmuuttajataustaiset hakijat voivat löytää hakupalvelut ja käyttää niitä sujuvasti, 3) viestiä kognitiivinen- ja kielellinen saavutettavuus varmistaen monikanavaisesti kaikista palveluista ja 4) tarjota sellaisia verkostoja ja palveluita, jotka tavoittavat maahanmuuttajataustaiset järjestöt ja nuoret myös paikallisesti. Käytännön toimintaehdotuksina nostetaan esille selkokieliseen viestintään panostaminen, palveluviestinnän kohdentaminen nuorille sosiaalisessa mediassa ja paikallisen nuorisovaihdon vertaistuen tarjoaminen olemassa olevien toimijaverkostojen kautta.
Opinnäytetyöstä saadut tulokset hyödyttävät Opetushallitusta kohderyhmän huomioimisessa tulevia Erasmus+ nuorisovaihto-ohjelman viestintä-, koulutus- ja neuvontasisältöjä suunniteltaessa. Lisäksi nuorisoalan ammattialalle saatiin uutta tietoa maahanmuuttajataustaisten yhdistyksien nykytilasta ja valmiuksista osallistua nuorisovaihtoihin. The client of the thesis is the Finnish National Agency for Education (EDUFI). The Erasmus+ Youth Exchange in 2021 will shift its priorities to include more marginalized organizations more than in previous periods. EDUFI wants to increase the participation of organizations and young people with an immigrant background in youth exchanges as a marginal group. The aim of the thesis is to find solutions to the challenges that arise during the application phase of international youth exchange projects.
The study collected the experiences of actors with an immigrant background from the Erasmus+ application process through an interview study and mapped out proposals for the development of the National Board of Education's application services. The interviews were conducted during summer 2021. The aim was to produce information on the availability of project services, on the basis of which the support provided during the application process can be developed, especially with regard to the implementation of the project application process and related information.
Based on the interviews it was possible to confirm four essential themes for the development targets: communication, accessibility, local applicant support and a regional peer support network. As a conclusion of the thesis it can be stated that from the perspective of developing youth exchange search services, it is important for EDUFI to: 1) know immigrants as a target group and their special needs, 2) be achievable as a service provider so that applicants with an immigrant background can find and use EDUFIs services, 3) communicate in cognitively and linguistically accessbile way and ensure multichannel access to all services.
Practical proposals for action include investing in easy read communication, targeting service communication to young people on social media and providing peer support for local youth exchanges through existing networks of actors.
The results obtained from the thesis will benefit the EDUFI when considering the future communication, training and counseling contents of the Erasmus+ Youth Exchange Program. In addition, new information was provided to the youth profession on the current status and readiness of associations with an immigrant background to participate in youth exchanges.
Työssä kerättiin haastattelututkimuksella maahanmuuttajataustaisten toimijoiden kokemuksia Erasmus+ -ohjelman hakuprosessista ja kartoitettiin Opetushallituksen hakupalveluiden kehittämisehdotuksia. Haastattelut toteutettiin kesän 2021 aikana. Tavoitteena oli tuottaa hankitun aineiston pohjalta tulevaisuudessa käytettävissä olevaa hakupalvelujen saavutettavuutta koskevaa tietoa, jonka perusteella hakuprosessin aikana tarjottavaa tukea voidaan kehittää erityisesti hankehakemusprosessin läpiviennin ja siihen liittyvän tiedottamisen osalta.
Tehtyjen haastattelujen perusteella työssä varmistui neljä olennaista hakuprosessin kehittämisteemaa: viestintä, saavutettavuus, hakemisen lähituki ja alueellinen vertaistukiverkosto. Johtopäätöksenä työssä esitetään, että nuorisovaihdon hakupalvelujen kehittämisen näkökulmasta Opetushallitukselle on keskeistä: 1) tuntea maahanmuuttajataustaiset kohderyhmänä ja heidän erityistarpeensa, 2) olla palveluntuottajana saavutettava siten, että maahanmuuttajataustaiset hakijat voivat löytää hakupalvelut ja käyttää niitä sujuvasti, 3) viestiä kognitiivinen- ja kielellinen saavutettavuus varmistaen monikanavaisesti kaikista palveluista ja 4) tarjota sellaisia verkostoja ja palveluita, jotka tavoittavat maahanmuuttajataustaiset järjestöt ja nuoret myös paikallisesti. Käytännön toimintaehdotuksina nostetaan esille selkokieliseen viestintään panostaminen, palveluviestinnän kohdentaminen nuorille sosiaalisessa mediassa ja paikallisen nuorisovaihdon vertaistuen tarjoaminen olemassa olevien toimijaverkostojen kautta.
Opinnäytetyöstä saadut tulokset hyödyttävät Opetushallitusta kohderyhmän huomioimisessa tulevia Erasmus+ nuorisovaihto-ohjelman viestintä-, koulutus- ja neuvontasisältöjä suunniteltaessa. Lisäksi nuorisoalan ammattialalle saatiin uutta tietoa maahanmuuttajataustaisten yhdistyksien nykytilasta ja valmiuksista osallistua nuorisovaihtoihin.
The study collected the experiences of actors with an immigrant background from the Erasmus+ application process through an interview study and mapped out proposals for the development of the National Board of Education's application services. The interviews were conducted during summer 2021. The aim was to produce information on the availability of project services, on the basis of which the support provided during the application process can be developed, especially with regard to the implementation of the project application process and related information.
Based on the interviews it was possible to confirm four essential themes for the development targets: communication, accessibility, local applicant support and a regional peer support network. As a conclusion of the thesis it can be stated that from the perspective of developing youth exchange search services, it is important for EDUFI to: 1) know immigrants as a target group and their special needs, 2) be achievable as a service provider so that applicants with an immigrant background can find and use EDUFIs services, 3) communicate in cognitively and linguistically accessbile way and ensure multichannel access to all services.
Practical proposals for action include investing in easy read communication, targeting service communication to young people on social media and providing peer support for local youth exchanges through existing networks of actors.
The results obtained from the thesis will benefit the EDUFI when considering the future communication, training and counseling contents of the Erasmus+ Youth Exchange Program. In addition, new information was provided to the youth profession on the current status and readiness of associations with an immigrant background to participate in youth exchanges.