Kuntoutuksellisuus lastenryhmässä : hiljaisesta tiedosta kollektiiviseen asiantuntijuuteen
Åberg, Eeva-Kaisa (2012)
Åberg, Eeva-Kaisa
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219165
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219165
Tiivistelmä
Kehittämishanke toteutettiin työyhteisölähtöisenä prosessikehittämisenä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvituksessa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli tukea viiden sopeutumisvalmennuskursseilla lastenryhmissä työskentelevän työntekijän ammatillista kehittymistä. Kehittämistehtävänä oli hiljaisen tiedon muodostuminen kollektiiviseksi asiantuntijuudeksi käyttäen Videoavusteisen vuorovaikutuksen ohjauksen (VIGMLL®) menetelmää. Konkreettisena tuotoksena kehittämishankkeessa päivitettiin lastenryhmien toiminnankuvaus.
Kehittämishanke kesti kokonaisuudessaan noin 10 kuukautta, joista työryhmän kanssa työskentely video-ohjauksen avulla kesti neljä kuukautta. Alkuvalmistelut kestivät lähes puoli vuotta, jona aikana kehittämistehtävä fokusoitui, suunniteltiin kehittämishankkeen aikataulu ja tehtiin alkukartoituslomake. Työryhmän kanssa aloitettiin ryhmämuotoisella alkukartoituksella, joka sisälsi henkilökohtaisen kyselylomakkeen sekä teemahaastattelun. Video-ohjausprosessin jälkeen oli loppukartoitus käyttäen kyselylomaketta sekä ryhmämuotoista teemahaastattelua.
Video-ohjaus on voimavarasuuntautunut menetelmä, jossa vahvistetaan työntekijän tietoisuutta vuorovaikutustaidoistaan. Ryhmämuotoisesti toteutettu hanke sisälsi kolme VIGMLL® (Video Interaction Guidance) -sykliä, joista kussakin tarkasteltiin 2-3 työntekijän videomateriaalia. Hanke kohdennettiin kolmen keskeisen lastenryhmien toiminnan sisällön tarkasteluun: alkupiiriin, vuorovaikutusleikkeihin ja itsetuntemuksen lisäämiseen liittyvään projektiin. Keskeistä oli näihin sisältöihin liittyvän hiljaisen tiedon sanallistaminen.
Työntekijöiden kokemusten mukaan kehittämishanke auttoi heitä tiedostamaan omaa työtään ja työryhmän jäsenten kesken dialogien kautta muodostui yhteistä kieltä ja samalla tavalla ymmärrettyjä työhön liittyviä käsitteitä. Ammatillisen kehittymisen tukena hankkeen arvioitiin toimineen hyvin. Päivitetty lastenryhmien toiminnankuvaus palvelee työryhmää sellaisenaan enää vuoden 2012 loppuun, koska Kansaneläkelaitoksen kuntoutusta määrittävä standardi uudistuu ja sen myötä sopeutumisvalmennuskurssienkin ohjelmat muuttuvat. Sisältöjen perusteet, strukturoitu aloitus ryhmissä, vuorovaikutuksen vahvistaminen ja itsetuntemuksen lisääminen, kuitenkin säilyvät ja kehittämishankkeessa tuotettu kollektiivinen asiantuntijuus palvelee tuleviakin kursseja sekä uusien toiminnankuvausten tekemistä.
Kehittämishanke kesti kokonaisuudessaan noin 10 kuukautta, joista työryhmän kanssa työskentely video-ohjauksen avulla kesti neljä kuukautta. Alkuvalmistelut kestivät lähes puoli vuotta, jona aikana kehittämistehtävä fokusoitui, suunniteltiin kehittämishankkeen aikataulu ja tehtiin alkukartoituslomake. Työryhmän kanssa aloitettiin ryhmämuotoisella alkukartoituksella, joka sisälsi henkilökohtaisen kyselylomakkeen sekä teemahaastattelun. Video-ohjausprosessin jälkeen oli loppukartoitus käyttäen kyselylomaketta sekä ryhmämuotoista teemahaastattelua.
Video-ohjaus on voimavarasuuntautunut menetelmä, jossa vahvistetaan työntekijän tietoisuutta vuorovaikutustaidoistaan. Ryhmämuotoisesti toteutettu hanke sisälsi kolme VIGMLL® (Video Interaction Guidance) -sykliä, joista kussakin tarkasteltiin 2-3 työntekijän videomateriaalia. Hanke kohdennettiin kolmen keskeisen lastenryhmien toiminnan sisällön tarkasteluun: alkupiiriin, vuorovaikutusleikkeihin ja itsetuntemuksen lisäämiseen liittyvään projektiin. Keskeistä oli näihin sisältöihin liittyvän hiljaisen tiedon sanallistaminen.
Työntekijöiden kokemusten mukaan kehittämishanke auttoi heitä tiedostamaan omaa työtään ja työryhmän jäsenten kesken dialogien kautta muodostui yhteistä kieltä ja samalla tavalla ymmärrettyjä työhön liittyviä käsitteitä. Ammatillisen kehittymisen tukena hankkeen arvioitiin toimineen hyvin. Päivitetty lastenryhmien toiminnankuvaus palvelee työryhmää sellaisenaan enää vuoden 2012 loppuun, koska Kansaneläkelaitoksen kuntoutusta määrittävä standardi uudistuu ja sen myötä sopeutumisvalmennuskurssienkin ohjelmat muuttuvat. Sisältöjen perusteet, strukturoitu aloitus ryhmissä, vuorovaikutuksen vahvistaminen ja itsetuntemuksen lisääminen, kuitenkin säilyvät ja kehittämishankkeessa tuotettu kollektiivinen asiantuntijuus palvelee tuleviakin kursseja sekä uusien toiminnankuvausten tekemistä.