Prematurens amningsprocess : litteraturstudie
Lampa, Minna; Tuomisto, Jannika (2012)
Lampa, Minna
Tuomisto, Jannika
Yrkeshögskolan Novia
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012121219189
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoitus on kirjallisuustutkimuksen avulla tutkia imetystä ja sitä edistäviä menetelmiä keskosvauvalle sekä tutkia miten hoitajat voivat tukea ja ohjata vanhempia imetyksen yhteydessä. Jotta vanhemmat saisivat asianmukaista imetysohjausta, pitäisi hoitajien seurata samaa periaatetta ja suuntaa voidakseen helpottaa imetystä uusilla vanhemmilla. Näiden oletusten perusteella muotoutuu kysymyksiä, joita tekijät aikovat tutkia. Tutkimuskysymykset ovat: Mikä on keskosvauvan tarve imetyksestä? Mitä imetystä edistäviä menetelmiä on? Miten hoitaja voi tukea ja ohjata vanhempia imetyksen yhteydessä?
Tekijöiden teoreettiset lähtökohdat ovat hoitoteoreetikko Erikssonin ajatuksia karitatiivisesta hoidosta (1987, 1989, 1990, 2001) ja hoivaamisesta (1988, 1990, 1997). Tiedon keruu on tehty asiakirjoista jotka koostuvat tieteellisistä artikkeleista. Tiivistelmäartikkeli on liitteenä, jotta lukija saisi yleiskuvan tutkimuksista. Tekijät ovat laatineet analyysirungon, mihin tutkimuskysymykset on järjestetty yksityiskohtaisempiin kysymysryhmiin. Tekijät ovat käyttäneet sisällysanalyysia asiakirjojen käsittelyssä.
Tuloksessa tekijät osoittavat, että rintamaito on ravitsemuksellisesti paras ravinto vastasyntyneelle lapselle. Imetystä edistäviä menetelmiä ovat kenguruhoito, rintakumi ja rintamaidonlypsäminen. Imetys on hyvä aloittaa jo keskoslapsen ollessa gestaatioviikolla 28. Tämä on osoittanut merkittävää vaikutusta keskosvauvan painon nousuun ja sairaalassaoloajan vähenemiseen. Tutkimukset osoittivat, että hoitajilla on liian vähän kokemusta imetyksestä, koska he eivät ole saaneet tarpeeksi koulutusta antaakseen imetysohjausta. Hoitajan täytyy nähdä kokonaisuus imetysprosessissa voidakseen antaa tarpeenmukaista imetysohjausta vanhemmille.
Tekijöiden teoreettiset lähtökohdat ovat hoitoteoreetikko Erikssonin ajatuksia karitatiivisesta hoidosta (1987, 1989, 1990, 2001) ja hoivaamisesta (1988, 1990, 1997). Tiedon keruu on tehty asiakirjoista jotka koostuvat tieteellisistä artikkeleista. Tiivistelmäartikkeli on liitteenä, jotta lukija saisi yleiskuvan tutkimuksista. Tekijät ovat laatineet analyysirungon, mihin tutkimuskysymykset on järjestetty yksityiskohtaisempiin kysymysryhmiin. Tekijät ovat käyttäneet sisällysanalyysia asiakirjojen käsittelyssä.
Tuloksessa tekijät osoittavat, että rintamaito on ravitsemuksellisesti paras ravinto vastasyntyneelle lapselle. Imetystä edistäviä menetelmiä ovat kenguruhoito, rintakumi ja rintamaidonlypsäminen. Imetys on hyvä aloittaa jo keskoslapsen ollessa gestaatioviikolla 28. Tämä on osoittanut merkittävää vaikutusta keskosvauvan painon nousuun ja sairaalassaoloajan vähenemiseen. Tutkimukset osoittivat, että hoitajilla on liian vähän kokemusta imetyksestä, koska he eivät ole saaneet tarpeeksi koulutusta antaakseen imetysohjausta. Hoitajan täytyy nähdä kokonaisuus imetysprosessissa voidakseen antaa tarpeenmukaista imetysohjausta vanhemmille.