Onnistumisen edellytykset draaman opetukselle peruskouluissa

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee koulumaailman tämän päivän haasteita sekä tarkastelee, miten draama voi näihin vastata. Tavoitteena on selvittää, miksi ja miten draama tulisi kouluopetukseen sisällyttää sekä luoda ns. käyttöteoriaa draaman käytölle kouluissa. Opinnäytetyössä kartoitetaan teatteri-ilmaisun ohjaajan työn kolmea keskeisintä työkenttää: teatteri-ilmaisun opetusta, draamaa aineopetuksessa sekä teatteritaiteen ohjausta ja opetusta. Työssä kuvataan näiden kolmen kentän yhtäläisyyksiä ja eroja sekä opetuksen onnistumisen ehtoja eri konteksteissa.

Työssä teoreettisen viitekehyksen avulla tarkastellaan, minkälaiseen oppimiseen kouluissa pyritään, mitä ryhmässä opiskelulla tarkoitetaan, minkälaisia taitoja draaman avulla voidaan oppia sekä selvitetään, miten draamaopetusta tulisi koulun tarpeiden ja draaman tarjoamien mahdollisuuksien valossa lähestyä. Tutkimuskysymyksiä havainnollistetaan kolmen käytännön esimerkin kautta: peruskoulun taideaineen opetuksen, draama opetusmenetelmänä -kokeilun sekä harrastajateatterin näkökulmista. Teoriapohja yhdistetään käytännön kokemuksiin kehittämällä neljä onnistumisen edellytystä draamaopetukselle: ryhmässä toimiminen, tuntien fyysinen aloitus, tilannetaju harjoitusten valinnoissa sekä aito kohtaaminen.

Draaman tavoitteita ei voi saavuttaa ilman ryhmätyöskentelyyn panostamista. Opettajan on olennaista antaa ryhmän kehitykselle aikaa. Draaman onnistuminen edellyttää vapautunutta ilmapiiriä. Draamatunnit tulee aloittaa fyysisillä lämmittelyleikeillä, sillä oppilaat on saatava liikkeelle sekä jättämään murheet ja jännitykset taakseen. Opettajan on osattava ryhmän alkuvaiheessa yhdistää koko luokan panosta vaativia matalan kynnyksen harjoituksia sekä pienryhmäharjoituksia, joissa oppilas pääsee aktiivisemmin ja turvallisemmin kokeilemaan draaman työmuotoja. Olennaista on, että opettaja uskaltaa heittäytyä samalla tavalla mukaan yhteistyöhön kuin mitä hän oppilailta edellyttää. Opettajan tulisi esimerkillään kannustaa nuoria olemaan rohkeita ja luottamaan ryhmään.

Jotta oppilaista kasvaisi tasapainoisia, oppimismyönteisiä ja maailmasta kiinnostuneita nuoria, tarvitaan draamaa sekä taideaineena että opetusmenetelmänä. Draama taideaineena vahvistaa itsetuntemusta, kehittää sosiaalisia taitoja ja vahvistaa uskoa omiin kykyihin ratkaista ongelmallisiakin tilanteita. Draama opetusmenetelmänä mahdollistaa oppilaille aktiivisen roolin oman oppimisprosessinsa suuntaajina, monipuolistaa oppiainesisältöjä, motivoi opiskelussa, mahdollistaa keskustelun opiskeltavista asioista sekä syventää oppimisprosessia. Opinnäytetyössä kehitetyt lainalaisuudet auttavat tulevia draamaopettajia välttämään turhia kompastuskiviä omassa opetustyössään ja keskittämään huomion opetuksen kannalta keskeisiin asioihin.

In this study, the aim is to analyse the challenges of present schooling and consider how drama can meet these challenges. The aim is to define why and how drama should be included in teaching, and also a further goal is to build an everyday theory for using drama in practice. The study looks into three crucial fields of drama instructors: teaching drama as an art form; drama as a method; and teaching and directing theatre arts. The both shared and differentiating features of these three fields are described as well as the elements for successful teaching outlined in different contexts.

Through theoretical framework, the learning objectives at schools are described. Moreover, group work and its meanings are analysed and ways of approaching drama at schools are considered. The research questions are discussed through the following three practical cases: drama as an art form; drama as a method; and finally, drama as a hobby. The prerequisites supported by theories and teaching experience for successful drama lessons are outlined. The methods include group work, physical warm-ups, situational sensitivity when selecting exercises and genuine face-to-face contacts with students.

Successful drama lessons require a focus on group work. Teachers must give groups time to develop. Since drama cannot work without a relaxed atmosphere, lessons must always start with physical exercises. This helps the students to leave their worries behind and focus on the present. Teachers must have a good situational sensitivity on how to combine whole-class activities and small-group activities. Activities conducted with everyone must be easy and depend on everyone’s effort. The small-group activities should enable the students to practice drama skills in safe and comfortable settings. It is crucial that teachers are active in drama lessons and set an example of being courageous and open-minded for new things.

Schools need both drama as an art form as well as a method in order to help students become balanced and positive inquirers of the world. Drama as an art form enhances self-awareness, develops social skills and strengthens the students’ believes in their problem solving skills. Drama as a method allows the students actively to self-regulate their own learning, makes learning process more versatile, motivates the students, helps the students to share their learning with one another and deepens the learning process. The terms for successful drama lessons created in this study should help drama teachers focus on essential aspects in their drama teaching practices.