Puuttuva rasti : sukupuolivähemmistöt 2000-luvun uutisissa
Suorsa, Tiia (2012)
Suorsa, Tiia
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012120518460
Tiivistelmä
Opinnäytetyön nimi viittaa uutisointiin, jossa sukupuolivähemmistöt nähdään varsinkin kuvituksen kautta puuttuvana rastina lomakkeissa. Opinnäytetyössä tutkittiin sukupuolivähemmistöistä ja sukupuolen moninaisuudesta kirjoitettuja uutisia 2000-luvulla. Aineistona olivat Helsingin Sanomien ja Yle.fi:n kirjoitetut uutis- ja ajankohtaisartikkelit. Tavoitteena oli kartoittaa, kuinka paljon aiheesta on kirjoitettu yleisesti ottaen ja miten määrä on muuttunut eri vuosina. Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota käytettyihin termeihin sekä artikkelin että haastatteluiden ilmapiiriin.
Artikkelit kerättiin Helsingin Sanomien verkkoarkistosta aikaväliltä 1.1.2000–31.10.2012 ja Ylen verkkoarkistosta aikaväliltä 1.1.2008–31.10.2012. Vuosi 2012 on otettu tutkimukseen mukaan, vaikka sitä ei voitu tutkia kokonaisuudessaan. Tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tietoa kerättiin myös kyselyillä, joista toinen oli kohdennettu yleisölle ja toinen journalisteille. Kyselyillä kartoitettiin mielikuvia ja asenneilmapiiriä aiheen ympärillä sekä lähettäjä- että vastaanottajapuolella. Kyselyn tarkoituksena oli reflektoida tutkimustuloksia lukijoiden mielikuviin. Tutkimuksen aikana pidettiin myös blogia ”Media Gender”, jossa seurattiin sekä uutisointia että opinnäytetyön etenemistä.
Tutkimuksessa selvisi, että sukupuolivähemmistöistä on alettu kirjoittaa hieman enemmän viime vuosina, eli aiheen käsittely on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Yksittäiset ilmiöt nostivat lukemia tiettyinä vuosina, kuten Marja-Sisko Aallon sukupuolenkorjausprosessi vuosina 2008–2010. Medialta puuttuu toisinaan termit ja sanamuodot kuvata vähemmistöjä. Sukupuolivähemmistöistä käytetyt ilmaukset ovat muuttuneet 2000-luvun aikana, viimeisen viiden vuoden aikana on alkanut vähitellen vakiintua suositeltu terminologia. Kieli muuttuu hitaasti, ja vielä vuonna 2012 saatettiin samassa artikkelissa käyttää monia eri termejä samasta asiasta.
Artikkelit kerättiin Helsingin Sanomien verkkoarkistosta aikaväliltä 1.1.2000–31.10.2012 ja Ylen verkkoarkistosta aikaväliltä 1.1.2008–31.10.2012. Vuosi 2012 on otettu tutkimukseen mukaan, vaikka sitä ei voitu tutkia kokonaisuudessaan. Tutkimus oli sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivinen. Tietoa kerättiin myös kyselyillä, joista toinen oli kohdennettu yleisölle ja toinen journalisteille. Kyselyillä kartoitettiin mielikuvia ja asenneilmapiiriä aiheen ympärillä sekä lähettäjä- että vastaanottajapuolella. Kyselyn tarkoituksena oli reflektoida tutkimustuloksia lukijoiden mielikuviin. Tutkimuksen aikana pidettiin myös blogia ”Media Gender”, jossa seurattiin sekä uutisointia että opinnäytetyön etenemistä.
Tutkimuksessa selvisi, että sukupuolivähemmistöistä on alettu kirjoittaa hieman enemmän viime vuosina, eli aiheen käsittely on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla. Yksittäiset ilmiöt nostivat lukemia tiettyinä vuosina, kuten Marja-Sisko Aallon sukupuolenkorjausprosessi vuosina 2008–2010. Medialta puuttuu toisinaan termit ja sanamuodot kuvata vähemmistöjä. Sukupuolivähemmistöistä käytetyt ilmaukset ovat muuttuneet 2000-luvun aikana, viimeisen viiden vuoden aikana on alkanut vähitellen vakiintua suositeltu terminologia. Kieli muuttuu hitaasti, ja vielä vuonna 2012 saatettiin samassa artikkelissa käyttää monia eri termejä samasta asiasta.