Lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työtyytyväisyys
Aumanen, Mari Ella; Mettovaara, Jessika; Tuomisto, Nelli (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121890034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121890034
Tiivistelmä
Työtyytyväisyydellä on merkitystä sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ja työssä pysymisen edistäjänä. Suomessa on järjestetty sairaanhoitajille rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyskoulutusta jo yli kymmenen vuoden ajan, mutta erityisesti lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työtyytyväisyydestä, tai siihen vaikuttavista organisatorisista tai työyksiköiden toiminnasta riippuvista tekijöistä, ei juuri ole kotimaista tutkimustietoa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyskoulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien työtyytyväisyydestä eri organisaatioissa. Opinnäytetyössä kartoitettiin sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen toteutumista eri organisaatioissa, sekä erilaisten lääkkeenmääräämisen toimintatapojen vaikutuksia heidän työtyytyväisyyteensä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Tehyn Lääkkeenmääräämisen erikoispätevyysjaosto, ja kohderyhmä käsitti kaikki Suomen lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyskoulutuksesta valmistuneet sairaanhoitajat, jotka olivat erikoispätevyysjaoston jäsenyyden kautta tavoitettavissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia lääkkeenmääräämisen jaoston toiminnassa, kuten esimerkiksi koulutuspäivien suunnittelussa sekä Tehy ry:n vaikuttamistyössä työolojen parantamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli, että opinnäytetyössä esille nousseita näkökulmia työtyytyväisyydestä voidaan hyödyntää kehityskohteina koulutuksen käyneiden sairaanhoitajien laajennetussa työnkuvassa niissä työyhteisöissä, joissa he työskentelevät.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin opinnäytetyötä varten suunnitellulla sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka toimi tutkimuksen mittarina. Kysely koostui 38 kysymyksestä sisältäen erilaisia monivalinta- ja Likert-asteikkokysymyksiä sekä lisätietoa antavia avoimia kysymyksiä. Kysely esitestattiin lääkkeenmääräämiskoulutuksessa olevalla pienryhmällä. Lopullinen kysely lähetettiin 595 Tehyn lääkkeenmääräämisen erikoispätevyysjaostoon kuuluvalle sairaanhoitajalle. Kyselyn lopullinen vastausprosentti oli 6,1 % (N=36).
Suomessa koulutuksesta saatava osaaminen on korkealla tasolla, mutta lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen ja työyksiköiden toimintatapoihin on jatkossa kiinnitettävä yhä tarkempaa huomiota. Edelleen työpaikoilla jää paljon lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien arvokasta potentiaalia hyödyntämättä, mikä voidaan nähdä menetyksenä myös hoidon laadun näkökulmasta.
Opinnäytetyöhön suunniteltua mittaria voidaan soveltaa edelleen jatkotutkimuksiin lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työtyytyväisyydestä. Jatkotutkimuksissa kyselymittarin tukena voidaan hyödyntää myös kvalitatiivista haastattelututkimusta antamaan tarkempaa lisätietoa työtyytyväisyyteen vaikuttavista toimintatavoista eri organisaatioissa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä tietoa lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyskoulutuksen suorittaneiden sairaanhoitajien työtyytyväisyydestä eri organisaatioissa. Opinnäytetyössä kartoitettiin sairaanhoitajien rajatun lääkkeenmääräämisen toteutumista eri organisaatioissa, sekä erilaisten lääkkeenmääräämisen toimintatapojen vaikutuksia heidän työtyytyväisyyteensä. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Tehyn Lääkkeenmääräämisen erikoispätevyysjaosto, ja kohderyhmä käsitti kaikki Suomen lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyskoulutuksesta valmistuneet sairaanhoitajat, jotka olivat erikoispätevyysjaoston jäsenyyden kautta tavoitettavissa. Opinnäytetyön tavoitteena oli, että toimeksiantaja voi hyödyntää opinnäytetyön tuloksia lääkkeenmääräämisen jaoston toiminnassa, kuten esimerkiksi koulutuspäivien suunnittelussa sekä Tehy ry:n vaikuttamistyössä työolojen parantamiseksi. Lisäksi tavoitteena oli, että opinnäytetyössä esille nousseita näkökulmia työtyytyväisyydestä voidaan hyödyntää kehityskohteina koulutuksen käyneiden sairaanhoitajien laajennetussa työnkuvassa niissä työyhteisöissä, joissa he työskentelevät.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena. Aineisto kerättiin opinnäytetyötä varten suunnitellulla sähköisellä Webropol-kyselyllä, joka toimi tutkimuksen mittarina. Kysely koostui 38 kysymyksestä sisältäen erilaisia monivalinta- ja Likert-asteikkokysymyksiä sekä lisätietoa antavia avoimia kysymyksiä. Kysely esitestattiin lääkkeenmääräämiskoulutuksessa olevalla pienryhmällä. Lopullinen kysely lähetettiin 595 Tehyn lääkkeenmääräämisen erikoispätevyysjaostoon kuuluvalle sairaanhoitajalle. Kyselyn lopullinen vastausprosentti oli 6,1 % (N=36).
Suomessa koulutuksesta saatava osaaminen on korkealla tasolla, mutta lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työtyytyväisyyteen ja työyksiköiden toimintatapoihin on jatkossa kiinnitettävä yhä tarkempaa huomiota. Edelleen työpaikoilla jää paljon lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien arvokasta potentiaalia hyödyntämättä, mikä voidaan nähdä menetyksenä myös hoidon laadun näkökulmasta.
Opinnäytetyöhön suunniteltua mittaria voidaan soveltaa edelleen jatkotutkimuksiin lääkkeitä määräävien sairaanhoitajien työtyytyväisyydestä. Jatkotutkimuksissa kyselymittarin tukena voidaan hyödyntää myös kvalitatiivista haastattelututkimusta antamaan tarkempaa lisätietoa työtyytyväisyyteen vaikuttavista toimintatavoista eri organisaatioissa.