”Tulevaisuuden edessä olemme kaikki ensikertalaisia” : Tämä elämä -hankkeen arviointia opettajien ja opinto-ohjaajien näkökulmasta
Häivälä, Jenny Maria (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090148
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021122090148
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Tämä elämä -hankkeen työpajoihin osallistuneiden opettajien sekä opinto-ohjaajien kokemuksia hankkeen tarjoamien työkalujen itsenäisestä käytöstä oppilastyössä sekä hankeen toimintamallin toimivuudesta oppilaiden kouluun kiinnittymisen tukemisen näkökulmasta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu hanketyölle tyypillisten, tukevien ja sitä haastavien seikkojen kokonaisuudesta sekä sosiaalisten suhteiden merkityksestä syrjäytymisen ehkäisyn ja kouluun kiinnittymisen kannalta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena lomakehaastattelu tutkimuksena. Lomakehaastattelu sisälsi 30 avointa kysymystä. Haastatteluun vastasivat 7 opettajaa ja opinto-ohjaajaa. Haastateltavat kasvattajat olivat niistä kouluista, jotka osallistuivat Tämä elämä -hankkeessa toteutettuihin oppilastyöpajoihin vuonna 2019. Haastatteluaineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan hankkeen tuottamien harjoitteiden käyttö oli helppoa. Lisäohjeistukselle ei nähty tarvetta. Koetut haasteet harjoitteiden käytössä liittyivät oppilastyön resursseihin. Harjoitteiden koettiin tuovan lisäarvoa oppilastyöhön. Kouluun kiinnittymisen näkökulmasta keskeisintä oli harjoitteiden sisältämä ryhmätyöskentely sekä sen myötävaikutukset sosiaalisten suhteiden ja taitojen käytölle. Harjoitteilla nähtiin vaikutus oppilaan ja opettajan välisen suhteen dynamiikkaan roolimuutosten myötä. Harjoitteet sisälsivät toiminnallisuutta sekä vahvuusperusteista työskentelyä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaspajoissa nähtyjen harjoitteiden itsenäistä käyttöä oppilastyössä puolsivat tuloksissa useat tekijät. Hankkeen oppilaspajatoiminnalla voidaan todeta olleen väliaikaisia hyvinvointivaikutuksia oppilaiden ja opettajien osalta. Oppilasvaikutusten kannalta keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että harjoitteet sisälsivät kouluun kiinnittymistä palvelevia tekijöitä. Merkittävin vaikutus harjoitteilla oli koulun kasvattajan rooliin sekä tapaan työskennellä poiketen tavallisesta luokkahuoneopetuksesta.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu hanketyölle tyypillisten, tukevien ja sitä haastavien seikkojen kokonaisuudesta sekä sosiaalisten suhteiden merkityksestä syrjäytymisen ehkäisyn ja kouluun kiinnittymisen kannalta.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena lomakehaastattelu tutkimuksena. Lomakehaastattelu sisälsi 30 avointa kysymystä. Haastatteluun vastasivat 7 opettajaa ja opinto-ohjaajaa. Haastateltavat kasvattajat olivat niistä kouluista, jotka osallistuivat Tämä elämä -hankkeessa toteutettuihin oppilastyöpajoihin vuonna 2019. Haastatteluaineiston analysointiin käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan hankkeen tuottamien harjoitteiden käyttö oli helppoa. Lisäohjeistukselle ei nähty tarvetta. Koetut haasteet harjoitteiden käytössä liittyivät oppilastyön resursseihin. Harjoitteiden koettiin tuovan lisäarvoa oppilastyöhön. Kouluun kiinnittymisen näkökulmasta keskeisintä oli harjoitteiden sisältämä ryhmätyöskentely sekä sen myötävaikutukset sosiaalisten suhteiden ja taitojen käytölle. Harjoitteilla nähtiin vaikutus oppilaan ja opettajan välisen suhteen dynamiikkaan roolimuutosten myötä. Harjoitteet sisälsivät toiminnallisuutta sekä vahvuusperusteista työskentelyä.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että oppilaspajoissa nähtyjen harjoitteiden itsenäistä käyttöä oppilastyössä puolsivat tuloksissa useat tekijät. Hankkeen oppilaspajatoiminnalla voidaan todeta olleen väliaikaisia hyvinvointivaikutuksia oppilaiden ja opettajien osalta. Oppilasvaikutusten kannalta keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta, että harjoitteet sisälsivät kouluun kiinnittymistä palvelevia tekijöitä. Merkittävin vaikutus harjoitteilla oli koulun kasvattajan rooliin sekä tapaan työskennellä poiketen tavallisesta luokkahuoneopetuksesta.