Poistuman keskiläpimitan mittaustavan vaikutus taimikonhoitokohteiden hinnoitteluun

Abstract

Tämä opinnäytetyö toteutettiin Metsä Groupin tilauksesta, tarpeena selvittää yhtiössä käytettävän taimikonhoitokohteiden poistumaluokituksen oikeellisuus. Metsä Group maksaa sopimusyrittäjilleen suoritetusta työstä urakointisopimuksessa asetetun taksan mukaisesti, joka taimikonharvennuskohteilla määräytyy matriisitaulukon pohjalta. Taulukon taksaluokat perustuvat lohkon poistuman kappalemäärään hehtaaria kohden sekä poistettujen runkojen keskiläpimittaan senttimetreinä. Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan, vaikuttaako poistuman keskiläpimitan mittaustapa saatuihin tuloksiin. Keskenään verrattiin poistuman keskiläpimittaa: koealan toiseksi suurimman ja toiseksi pienimmän kannon läpimittojen keskiarvona; koealan keskipistettä viiden lähimmän kannon läpimittojen keskiarvona; sekä kaikkien koealaan kuuluvien kantojen keskiläpimittaarvoa. Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena, jossa Rauman piirin Honka-hankintaryhmässä vuonna 2020 toteutettujen taimikonharvennuslohkojen perusjoukosta poimittiin tarkasteluun kymmenen lohkoa, joille tehtiin koealojen maastomittaukset.

Tutkimuksessa havaittiin eroja keskiläpimitta-arvoissa eri mittaustapojen välillä. Selvisi, että Metsä Groupin käyttämä mittaustapa, toiseksi suurimman ja toiseksi pienimmän kannon keskiläpimitta, antaa muista poikkeavan tuloksen. Metsä Groupissa käytössä oleva taimikonhoitotöiden taksan määrittävä mittaustapa näyttää antavan systemaattisesti liian suuria arvoja koealojen todellisiin poistuman keskiläpimittoihin verrattuna.

Oikean taksan määrittäminen on haastavaa, sillä sen tulisi olla kaikkien osapuolten kannalta oikeudenmukainen ja huomioida riittävästi lohkokohtaiset erot. Mikäli mittaustapaa muutettaisiin siten, että keskiläpimitta määritetään koealan keskipistettä viidestä lähimmästä kannosta, päästäisin tämän tutkimuksen perusteella lähemmäs koko koealan poistuman todellista läpimittaa. Tulevaisuudessa saatetaan hyödyntää entistä vahvemmin kehittyvää tekniikkaa oikean taksatason määrittämisessä.

The purpose of this thesis was to find out if the forest industry company Metsä Group is using an accurate method to determine the mean diameter of sawn stumps of removed saplings on matrix priced young stand management sites. The current method is to measure the second smallest and the second largest diameter of a stump among all the sawn stumps within a sample plot. Another method is to measure the mean diameter of five stumps closest to the center of a sample plot. The main object was to examine whether the measurement method used affects the resulting mean diameter. In this research it was necessary to measure also all the sawn stumps within the sample plots to find out the mean diameter of all objects. The research was quantitative and the base set of research was young stand management sites that were thinned during the year 2020 in the Rauma procurement area. Of these sites a random sample of ten was picked for the research.

The results suggest that there are differences between mean diameter values depending on the method used. The findings show that the method Metsä Group is currently using gives an anomalous result. These findings indicate that the current measurement method gives systematically greater mean diameter values compared with the mean diameter of all stumps.

On young stand management sites entrepreneurs holding a contract with Metsä Group get paid based on fare matrix which consists of different fare classes. The class used varies by the density and mean diameter of removed saplings per hectare. However, the fare paid should be equitable and take into account differences between the sites. In future, the developing technology may support defining the right fare even more accurately.