19-25-vuotiaiden nuorten aikuisten itsetunto Vaasan ammattikorkeakoulussa
Gertig, Annika (2021)
Gertig, Annika
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121726648
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121726648
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millä tasolla 19–25-vuotiaiden nuorten aikuisten itsetunto on Rosenbergin itsetuntomittarin mukaan. Rosenbergin itsetuntomittari on yksi yleisimmistä ja luotettavimmista mittareista, ja sen avulla itsetunto voidaan jakaa kolmeen tasoon: heikkoon, keskimääräiseen ja keskimääräistä
parempaan itsetuntoon. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten itsetunnon osa-alueet toteutuvat nuorilla aikuisilla. Tässä tutkimuksessa käytettiin Borban ja
Reasonerin itsetuntomallia ja sen osa-alueita. Tutkimuksen tavoitteena oli saada nuorten aikuisten itsetunnosta enemmän tietoa, ja sitä kautta ymmärtää heidän itsetuntoaan paremmin. Suurin osa itsetuntoon suuntautuvista tutkimuksista kohdistuu lapsiin ja nuoriin.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin minäkuvaa, itsetuntoa sekä nuorten aikuisten kehitystä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Kohderyhmä oli 19–25-vuotiaat Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijat. E-kyselylomakkeet lähetettiin kohderyhmälle sähköpostilla toukokuussa 2021.
Vastauksia kertyi yhteensä 283 kappaletta. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimustulosten mukaan nuorista aikuisista 25 %:lla oli heikko itsetunto, 59 %:lla keskimääräinen itsetunto ja 16 %:lla keskimääräistä parempi itsetunto. Miehillä oli naisia hieman parempi itsetunto. Terveysalan opiskelijoilla oli heikompi itsetunto kuin muilla koulutusaloilla. Sen sijaan liiketalouden alan opiskelijoilla oli muita koulutusaloja parempi itsetunto. Itsetunnon osa-alueista nuorilla aikuisilla toteutui parhaiten perusturvallisuuden osa-alue ja huonoiten itsensä tiedostamisen ja ulkonäön osa-alue.
parempaan itsetuntoon. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten itsetunnon osa-alueet toteutuvat nuorilla aikuisilla. Tässä tutkimuksessa käytettiin Borban ja
Reasonerin itsetuntomallia ja sen osa-alueita. Tutkimuksen tavoitteena oli saada nuorten aikuisten itsetunnosta enemmän tietoa, ja sitä kautta ymmärtää heidän itsetuntoaan paremmin. Suurin osa itsetuntoon suuntautuvista tutkimuksista kohdistuu lapsiin ja nuoriin.
Tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin minäkuvaa, itsetuntoa sekä nuorten aikuisten kehitystä. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena. Kohderyhmä oli 19–25-vuotiaat Vaasan ammattikorkeakoulun opiskelijat. E-kyselylomakkeet lähetettiin kohderyhmälle sähköpostilla toukokuussa 2021.
Vastauksia kertyi yhteensä 283 kappaletta. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimustulosten mukaan nuorista aikuisista 25 %:lla oli heikko itsetunto, 59 %:lla keskimääräinen itsetunto ja 16 %:lla keskimääräistä parempi itsetunto. Miehillä oli naisia hieman parempi itsetunto. Terveysalan opiskelijoilla oli heikompi itsetunto kuin muilla koulutusaloilla. Sen sijaan liiketalouden alan opiskelijoilla oli muita koulutusaloja parempi itsetunto. Itsetunnon osa-alueista nuorilla aikuisilla toteutui parhaiten perusturvallisuuden osa-alue ja huonoiten itsensä tiedostamisen ja ulkonäön osa-alue.