Selvitys rakennemallinnus- ja laskentaohjelmiston yhteensopivuudesta
Kiljunen, Remus (2021)
Kiljunen, Remus
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626389
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121626389
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin tietomallinnus- ja FEM-laskentaohjelman tiedonsiirron sujuvuutta. Työssä selvitetään niitä ongelmia, joita tietomallin siirtäminen laskentamalliksi aiheuttaa ja tavoitteena oli koota niitä ratkaisuja, jotta kyseinen toimenpide onnistuisi mahdollisimman hyvin. Tutkimuksen kohteena olivat myös tietomalleihin liittyvät mallinnustekniset asiat, joiden avulla tiedon siirtäminen ohjelmien välillä onnistuisi. Näillä mallinnusteknisillä asioilla tarkoitetaan muun muassa sitä, tuleeko mallinnettava kohde mallintaa FEMin ehdoilla vai voiko kyseisen kohteen mallintaa rakennemallin tavoin ja muokkaamalla analyyttista mallia siten, että FEM voi sitä tulkita.
Työssä käytetään Tekla Structures -ohjelmistoa, sillä se on työn toimeksiantajan pääasiallinen rakennemallinnukseen käyttämä ohjelmisto. FEM-ohjelmistoina toimivat Autodesk Robot sekä Dlubal Rfem.
Tutkimuksessa dokumentoitiin ongelmia, joita rakennemallin siirtäminen laskentamalliksi aiheuttaa ja pohdittiin, miten mallien siirto parhaiten tehostaa suunnittelua. Työssä koottiin myös niitä toimintatapoja, joilla mallien muodostamisessa ilmeneviä ongelmia voi korjata tai välttää. Kolmantena asiana tutkimuksessa tarkasteltiin eri ohjelmistojen soveltuvuutta edellä mainitun kaltaisessa suunnittelutyössä.
Lopputuloksena voidaan todeta, että paljon toistuvuutta sisältävät suhteellisen yksinkertaiset kehä- tai pilari-palkkirakenteiset suunnittelukohteet soveltuvat melko hyvin käytettäväksi laskentamallien pohjana. Kuitenkaan kokonaan mallien korjaamiselta ei voida välttyä edellä mainituissa kohteissa. Sen sijaan elementtirakenteisessa kohteessa työssä käytettyjä menetelmiä ei saatu tyydyttävästi toimimaan, kun FEM-laskentamalli muodostettiin rakennemallin pohjalta. Tiedonsiirron kehitys mallien välillä ja siten ohjelmistojen yhteensopivuuden kehittäminen on ensisijaisesti ohjelmistotoimittajan tehtävä.
Tietomallinnusohjelmistojen sekä FEM-ohjelmistojen valikoimaa on mahdollista kasvattaa. Tällä tavoin on löydettävissä ne menetelmät ja ohjelmistot, jotka soveltuvat parhaiten keskinäiseen tiedonsiirtoon tehostaen suunnittelijan työtä.
Työssä käytetään Tekla Structures -ohjelmistoa, sillä se on työn toimeksiantajan pääasiallinen rakennemallinnukseen käyttämä ohjelmisto. FEM-ohjelmistoina toimivat Autodesk Robot sekä Dlubal Rfem.
Tutkimuksessa dokumentoitiin ongelmia, joita rakennemallin siirtäminen laskentamalliksi aiheuttaa ja pohdittiin, miten mallien siirto parhaiten tehostaa suunnittelua. Työssä koottiin myös niitä toimintatapoja, joilla mallien muodostamisessa ilmeneviä ongelmia voi korjata tai välttää. Kolmantena asiana tutkimuksessa tarkasteltiin eri ohjelmistojen soveltuvuutta edellä mainitun kaltaisessa suunnittelutyössä.
Lopputuloksena voidaan todeta, että paljon toistuvuutta sisältävät suhteellisen yksinkertaiset kehä- tai pilari-palkkirakenteiset suunnittelukohteet soveltuvat melko hyvin käytettäväksi laskentamallien pohjana. Kuitenkaan kokonaan mallien korjaamiselta ei voida välttyä edellä mainituissa kohteissa. Sen sijaan elementtirakenteisessa kohteessa työssä käytettyjä menetelmiä ei saatu tyydyttävästi toimimaan, kun FEM-laskentamalli muodostettiin rakennemallin pohjalta. Tiedonsiirron kehitys mallien välillä ja siten ohjelmistojen yhteensopivuuden kehittäminen on ensisijaisesti ohjelmistotoimittajan tehtävä.
Tietomallinnusohjelmistojen sekä FEM-ohjelmistojen valikoimaa on mahdollista kasvattaa. Tällä tavoin on löydettävissä ne menetelmät ja ohjelmistot, jotka soveltuvat parhaiten keskinäiseen tiedonsiirtoon tehostaen suunnittelijan työtä.