Narratiivinen kirjallisuuskatsaus itsetuhoisuudesta osana tunne-elämän epävakautta
Mäntyranta, Laura; Sormunen, Jasmi (2021)
Mäntyranta, Laura
Sormunen, Jasmi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526219
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121526219
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää narratiivisen kirjallisuuskatsauksen avulla, millaista tietoa tunne-elämän epävakaaseen persoonallisuushäiriöön liittyvästä itsetuhoisuudesta on saatavilla. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda toimeksiantajalle, Helsingin kaupungin Auroran sairaalalle tiivis katsaus tunne-elämän epävakaasta persoonallisuushäiriöstä ja siihen liittyvästä itsetuhoisuudesta. Opinnäytetyötä ohjaavat kysymykset ovat: 1) Mitä tietoa tunne-elämältään epävakaiden potilaiden itsetuhoisuudesta on saatavilla? 2) Miten itsetuhoisuus ilmenee, miten sitä tunnistetaan, arvioidaan ja hoidetaan? Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu persoonallisuushäiriöstä, tunne-elämältään epävakaasta persoonallisuushäiriöstä ja itsetuhoisuudesta. Hoitomuodoista nostetaan esiin erityisesti dialektinen käyttäytymisterapia ja turvasuunnitelma.
Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella tehtiin toimeksiantajalle ehdotelma, miten he voivat kehittää toimintaansa ja mitä asioita on olennaista huomioida tunneelämältään epävakaiden potilaiden itsetuhoisuuteen ja kohtaamiseen liittyen. Lopullinen kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui viidestä englanninkielisestä aineistosta, joka analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina nousi esiin hoitajan asenteen, kohtaamisen, stigman ja sairaalahoitojaksojen pituuden vaikutus itsetuhoisuuteen ja avun hakemiseen sekä varhaisen tunnistamisen tärkeys. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan tutkimusta osastohoidon aikaisen itsetuhoisen käyttäytymisen yhteydestä potilaan aiempaan kohtaamiseen.
Narratiivisen kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella tehtiin toimeksiantajalle ehdotelma, miten he voivat kehittää toimintaansa ja mitä asioita on olennaista huomioida tunneelämältään epävakaiden potilaiden itsetuhoisuuteen ja kohtaamiseen liittyen. Lopullinen kirjallisuuskatsauksen aineisto koostui viidestä englanninkielisestä aineistosta, joka analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysilla. Opinnäytetyön keskeisinä tuloksina nousi esiin hoitajan asenteen, kohtaamisen, stigman ja sairaalahoitojaksojen pituuden vaikutus itsetuhoisuuteen ja avun hakemiseen sekä varhaisen tunnistamisen tärkeys. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan tutkimusta osastohoidon aikaisen itsetuhoisen käyttäytymisen yhteydestä potilaan aiempaan kohtaamiseen.