Asiakaslähtöisen omahoitajuuden elementit lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusosastolla
Haunia, Jenni (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Haunia, Jenni
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121325549
Tiivistelmä
Suomessa ikääntyneiden lonkkamurtumat ovat yksi vakavimpia, ja kalleimpia kaatumisen seurauksia. Hoidon ja kuntoutuksen tavoitteena, on palauttaa lonkkamurtumapotilaan toimintakyky leikkausta edeltäneelle tasolle. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää lonkkamurtumapotilaiden kuntoutusosaston hoitotyötä ja omahoitajuutta asiakaslähtöisemmäksi. Opinnäytetyössä selvitettiin potilaiden kokemuksia saamastaan hoidosta, sekä odotuksia ja toiveita saamaansa hoitoa kohtaan. Lisäksi kartoitettiin hoitajien arvioimia kehittämistarpeita paremman asiakaslähtöisyyden toteuttamiseksi hoidossa ja omahoitajuudessa.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella, tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin potilaiden yksilöhaastatteluilla, sekä hoitajien kahdella ryhmähaastattelulla. Potilashaastatteluja oli yhteensä seitsemän. Hoitajien ryhmähaastatteluista toisessa oli neljä, ja toisessa kolme osallistujaa. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella potilaat eivät useimmiten tunne omahoitajaa tai tiedä omahoitajan merkitystä. Maskien käyttö koronaepidemian vuoksi heikensi potilaiden kokemana tunnistettavuutta. Hoitajien arvioimana potilaiden muistamattomuus ja omahoitajien heikko esittäytyminen vaikuttivat tietämättömyyteen omahoitajasta. Vuorokohtaista hoitajaa pidettiin potilaiden keskuudessa tärkeänä.
Potilaat kokivat omahoitajan tärkeäksi palveluasumisen paikkaa hakiessa tai vaikeista asioista keskustellessa. Hoitajat kokivat kirjalliset työt omahoitajuudessa työllistävänä ja aikaa vievänä. Hoitajien mielestä omahoitajuudesta tulisi selkeämmin kertoa potilaille ja heidän omaisilleen.
Potilaat kokivat henkilökunnan olevan yleensä ystävällistä, mutta huonoa kohtelua oli myös koettu. Kuntouttavaa hoitotyötä arvostettiin ja sen nähtiin mahdollistavan omiin tavoitteisiin pääsemisen. Itsemääräämisoikeutta ja kuulluksi tulemista pidettiin tärkeänä ja sen koettiin osastolla toteutuvan. Tietoa omasta terveydentilasta koettiin saadun riittävästi. Avunsaantia joutui potilaiden mielestä joskus odottamaan pitkään.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että potilaat olivat yleisesti tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Potilaiden ja hoitajien mukaan hoidossa huomioidaan asiakaslähtöisyys ja potilaiden yksilölliset tarpeet. Omahoitajuutta ja omahoitajan merkitystä tulisi tehdä potilaille ja omaisille enemmän tiettäväksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kyseisen osaston asiakaslähtöisen hoitotyön ja omahoitajuuden kehittämiseen.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusotteella, tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin potilaiden yksilöhaastatteluilla, sekä hoitajien kahdella ryhmähaastattelulla. Potilashaastatteluja oli yhteensä seitsemän. Hoitajien ryhmähaastatteluista toisessa oli neljä, ja toisessa kolme osallistujaa. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.
Tulosten perusteella potilaat eivät useimmiten tunne omahoitajaa tai tiedä omahoitajan merkitystä. Maskien käyttö koronaepidemian vuoksi heikensi potilaiden kokemana tunnistettavuutta. Hoitajien arvioimana potilaiden muistamattomuus ja omahoitajien heikko esittäytyminen vaikuttivat tietämättömyyteen omahoitajasta. Vuorokohtaista hoitajaa pidettiin potilaiden keskuudessa tärkeänä.
Potilaat kokivat omahoitajan tärkeäksi palveluasumisen paikkaa hakiessa tai vaikeista asioista keskustellessa. Hoitajat kokivat kirjalliset työt omahoitajuudessa työllistävänä ja aikaa vievänä. Hoitajien mielestä omahoitajuudesta tulisi selkeämmin kertoa potilaille ja heidän omaisilleen.
Potilaat kokivat henkilökunnan olevan yleensä ystävällistä, mutta huonoa kohtelua oli myös koettu. Kuntouttavaa hoitotyötä arvostettiin ja sen nähtiin mahdollistavan omiin tavoitteisiin pääsemisen. Itsemääräämisoikeutta ja kuulluksi tulemista pidettiin tärkeänä ja sen koettiin osastolla toteutuvan. Tietoa omasta terveydentilasta koettiin saadun riittävästi. Avunsaantia joutui potilaiden mielestä joskus odottamaan pitkään.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että potilaat olivat yleisesti tyytyväisiä saamaansa hoitoon. Potilaiden ja hoitajien mukaan hoidossa huomioidaan asiakaslähtöisyys ja potilaiden yksilölliset tarpeet. Omahoitajuutta ja omahoitajan merkitystä tulisi tehdä potilaille ja omaisille enemmän tiettäväksi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää kyseisen osaston asiakaslähtöisen hoitotyön ja omahoitajuuden kehittämiseen.