Taloudenhallintasovelluksen suunnittelu palvelumuotoilun, pelillistämisen ja tuuppauksen menetelmiä hyödyntämällä

Abstract

Yli kymmenesosa Suomen kotitalouksista on pienituloisia ja velkaantuminen jatkaa kasvuaan. Velkaantuminen voi johtaa ennen pitkää maksuhäiriöihin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli ymmärtää talousvaikeuksien ja maksuhäiriöiden syntymistä Suomessa. Tarkoituksena oli myös kehittää sovellus, joka helpottaa kuluttajia taloudenhallinnassa ja ehkäisee maksuhäiriöiden syntymistä. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Suomen Asiakastieto.

Kehittämistyötä ohjasivat kaksi kysymystä: millainen sovellus voisi auttaa talousvaikeuksien parissa kamppailevia kuluttajia taloudenhallinnassa ja miten pelillistämistä ja tuuppausta käyttäjän päätöksentekoa ja käytöstä ohjaavina menetelminä voitaisiin hyödyntää taloudenhallintasovelluksen suunnittelussa. Tietoperustana tässä työssä olivat maksuhäiriöt ja talousvaikeudet Suomessa sekä pelillistämisen ja tuuppauksen menetelmät.

Kehittämistyö tehtiin palvelumuotoilun menetelmien avulla. Maksuhäiriöt ja talousvaikeudet ovat hankalia asioita kuluttajille. Tämän vuoksi kehittämistyön lähestymistavaksi valikoitui palvelumuotoilu, jonka käyttäjäkeskeiset menetelmät korostavat käyttäjän huomioimista suunnittelun eri vaiheissa. Käyttäjäymmärrystä haettiin kahdeksan yksilöhaastattelun avulla. Lisäksi tietoa kerättiin muun muassa sähköisen kyselyn ja asiakaspolkua kartoittavan työpajan avulla. Tieto kiteytettiin kolmeksi käyttäjäpersoonaksi, jotka kuvaavat käyttäjiä talousvaikeuksien muodostumisen eri vaiheissa.

Työn keskeinen tulos oli ymmärrys maksuhäiriöiden taustoista. Maksuhäiriöiden syntymiseen vaikuttivat esimerkiksi työttömyyden tai opiskelun aiheuttamat elämänmuutokset, pienten tulojen vuoksi puuttuvat taloudelliset puskurit, osamaksu- ja internet-ostamisen helppous ja mielenterveysongelmat. Tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa.

Työn toinen lopputulos oli taloudenhallintasovelluksen konsepti kuluttajille. Konsepti pyrkii ennaltaehkäisemään talousvaikeuksia. Sen suunnittelussa hyödynnettiin pelillistämisen ja tuuppauksen menetelmiä. Taloudenhallintasovelluksen konseptin ensimmäinen käyttäjätestauskierros keräsi käyttäjiltä positiivista palautetta. Käyttöönoton helppous ja yksinkertaistettu tapa seurata omaa talouttaan reaaliajassa koettiin hyödyllisinä ominaisuuksina. Pelillistämisen ja tuuppauksen menetelmät soveltuivat hyvin taloudenhallinta-aiheisen sovelluksen suunnitteluun. Kummallakin menetelmällä saatiin helpotettua sovelluksen käyttämistä ja motivoitua käyttäjää palaamaan uudelleen sovelluksen pariin.