Tuloksen mittaaminen automaation kehittyessä Case: Maahanmuuttovirasto
Kiema, Mira (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225381
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021121225381
Tiivistelmä
Opinnäytetyön keskeisenä tavoitteena oli tutkia tuloksellisuuden mittaamisen keinoja erityisesti julkisen hallinnon johtamisen näkökulmasta. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Maahanmuuttovirasto. He kaipasivat uusia ideoita tuloksellisuuden mittaamiseen hakemusten käsittelyn muuttuessa yhä enemmän asiankäsittelyjärjestelmän automaattisten ominaisuuksien avustamaksi. Tutkimukselle oli tarvetta, koska automaation kehitys on kasvattanut painetta hakemusten käsittelyn tehokkuuden ja tuloksellisuuden kasvattamiselle. Tuloksellisuudesta ja prosessien toimivuudesta tarvitaan syvällisempää tietoa ennen isojen tulostavoitemuutosten asettamista.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Sen yhteydessä tehtiin kirjallisuuden tutkimisen lisäksi benchmarking-mallin mukainen virastojen vertailu teemahaastatteluin. Tutkimusaihetta lähdettiin purkamaan tutustumalla ensin teoriakirjallisuuden avulla julkisen johtamisen erityisominaisuuksiin, tuloksellisuuden käsitteeseen sekä tuloksellisuuden mittaamisen lähtökohtiin, mittaamisen malleihin ja keskeisimpiin mittareihin. Tutkimuksen edetessä käsittelyyn nousivat myös prosessiajattelun ja prosessien mittaamisen teoriat.
Teemahaastattelut toteutettiin Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi Kansaneläkelaitoksen ja Verohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Teemahaastatteluiden tarkoituksena oli saada tietoa näiden virastojen automaation kehityksestä, automaation vaikutuksista tuloksellisuuteen sekä virastoissa käytössä olevista tuloksellisuuden ja prosessien mittaamisen malleista ja mittareista. Teemahaastatteluiden keskustelevan luonteen vuoksi haastatteluissa nousi esiin myös erilaisia tuloksellisuuden ja prosessien mittausta helpottavia ja häiritseviä taustatekijöitä.
Kerätyn tiedon pohjalta Maahanmuuttovirastolle tuotiin johtopäätöksissä kehittämisehdotuksia, joita se voi ottaa huomioon kehittäessään mittaamistaan ja toimintaansa tulevissa kehityshankkeissa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Sen yhteydessä tehtiin kirjallisuuden tutkimisen lisäksi benchmarking-mallin mukainen virastojen vertailu teemahaastatteluin. Tutkimusaihetta lähdettiin purkamaan tutustumalla ensin teoriakirjallisuuden avulla julkisen johtamisen erityisominaisuuksiin, tuloksellisuuden käsitteeseen sekä tuloksellisuuden mittaamisen lähtökohtiin, mittaamisen malleihin ja keskeisimpiin mittareihin. Tutkimuksen edetessä käsittelyyn nousivat myös prosessiajattelun ja prosessien mittaamisen teoriat.
Teemahaastattelut toteutettiin Maahanmuuttoviraston asiantuntijoiden lisäksi Kansaneläkelaitoksen ja Verohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Teemahaastatteluiden tarkoituksena oli saada tietoa näiden virastojen automaation kehityksestä, automaation vaikutuksista tuloksellisuuteen sekä virastoissa käytössä olevista tuloksellisuuden ja prosessien mittaamisen malleista ja mittareista. Teemahaastatteluiden keskustelevan luonteen vuoksi haastatteluissa nousi esiin myös erilaisia tuloksellisuuden ja prosessien mittausta helpottavia ja häiritseviä taustatekijöitä.
Kerätyn tiedon pohjalta Maahanmuuttovirastolle tuotiin johtopäätöksissä kehittämisehdotuksia, joita se voi ottaa huomioon kehittäessään mittaamistaan ja toimintaansa tulevissa kehityshankkeissa.