Alustavat puhuttelut osana esitutkintaa : lainopillinen opinnäytetyö
Pellikka, Paavo; Nissi, Juho (2021)
Pellikka, Paavo
Nissi, Juho
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120924695
Tiivistelmä
Alustavat puhuttelut osana esitutkintaa on oikeusdogmaattinen eli lainopillinen opinnäytetyö. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millä laajuudella asianosaisille ja todistajille tulisi kertoa heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan ennen alustavia puhutteluja ja mihin tämä perustuu. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on esitellä lukijalle korkeimman oikeuden ja oikeusasiamiesten ratkaisuja, joissa alustavia puhutteluja on käsitelty. Vielä tarkoitus on ratkaisujen perusteella tuoda esille yleisimmät puutteet alustavissa puhutteluissa, jotka ovat johtaneet niiden hyödyntämiskieltoon. Näitä esiin tuomalla on tarkoitus herättää lukija pohtimaan nykylainsäädännön tilaa ja mahdollisia muutostarpeita.
Opinnäytetyön perusteella selvisi, että siinä missä kuulustelu on osana esitutkintaa erittäin määrämuotoista ja lain tasolla tarkkaan säädeltyä, voidaan alustavien puhuttelujen perustellusti todeta olevan vapaamuotoisempia monin tavoin. Yhteinen tavoite edellä mainituille
on aineellisen totuuden selvittäminen. Alustavilla puhutteluilla pyritään määrittelemään henkilöiden asema ja kuulustelujen tarve, mutta niiden merkitys prosessissa voi olla huomattavasti suurempi.
Mikäli asianosaiselle on ennen alustavia puhutteluja kerrottu tämän aseman mukaisista oikeuksista, voidaan alustavia puhutteluja hyödyntää näyttönä oikeudenkäynnissä. Toisaalta henkilön oma-aloitteisesti antamaa kertomusta voidaan hyödyntää riippumatta siitä, onko oikeuksista ja velvollisuuksista kerrottu. Tutkijoiden johtopäätös on, ettei nykyinen alustavia puhutteluja käsittelevä pykälä (ETL 7:20 §) ole riittävän laaja suhteessa korkeimman oikeuden ratkaisuihin.
Opinnäytetyön perusteella selvisi, että siinä missä kuulustelu on osana esitutkintaa erittäin määrämuotoista ja lain tasolla tarkkaan säädeltyä, voidaan alustavien puhuttelujen perustellusti todeta olevan vapaamuotoisempia monin tavoin. Yhteinen tavoite edellä mainituille
on aineellisen totuuden selvittäminen. Alustavilla puhutteluilla pyritään määrittelemään henkilöiden asema ja kuulustelujen tarve, mutta niiden merkitys prosessissa voi olla huomattavasti suurempi.
Mikäli asianosaiselle on ennen alustavia puhutteluja kerrottu tämän aseman mukaisista oikeuksista, voidaan alustavia puhutteluja hyödyntää näyttönä oikeudenkäynnissä. Toisaalta henkilön oma-aloitteisesti antamaa kertomusta voidaan hyödyntää riippumatta siitä, onko oikeuksista ja velvollisuuksista kerrottu. Tutkijoiden johtopäätös on, ettei nykyinen alustavia puhutteluja käsittelevä pykälä (ETL 7:20 §) ole riittävän laaja suhteessa korkeimman oikeuden ratkaisuihin.