Apuvälinepalveluprosessin toteutuminen kotihoidossa osana kuntouttavaa hoitotyötä
Westman, Emma; Veiskola, Sanna (2021)
Westman, Emma
Veiskola, Sanna
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120724189
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää hoitohenkilökunnan käsityksiä apuvälinepalveluprosessin eri vaiheiden toteutumisesta Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten kotihoidon alueella. Tavoitteena oli tuottaa tietoa apuvälinepalveluprosessin ja kuntouttavan hoitotyön kehittämiseen.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä lähestymistapaa. Tutkimukselle valittiin kvantitatiivinen lähestymistapa, sillä sen avulla voitiin muodostaa selkeä kokonaiskuva apuvälinepalveluprosessin toteutumisesta Soiten kotihoidossa. Tutkimus oli kokonaistutkimus. Tutkimuksen kohderyhmän eli perusjoukon (N=325) muodostivat kotihoidossa työskentelevät sairaanhoitajat (n=67) ja lähihoitajat (n=258).
Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidun kyselyn avulla, jossa käytettiin Likertin viisiportaista asteikkoa. Kyselylomakkeen kehittämisessä käytettiin sosiaali- ja terveysministeriön apuvälinepalveluprosessin vaiheita, joiden toteutumista tutkittavat arvioivat sekä oman että koko työyhteisön näkökulmasta. Lisäksi kyselyssä oli yksi avoin kysymys, johon tutkittavat saivat halutessaan kertoa, mitä muuta heille tuli mieleen apuvälinepalveluprosessin toteutumiseen liittyen. Opinnäytetyö oli poikittaistutkimus, joka tarkoittaa aineiston keräämistä tiettynä ajankohtana vain kerran. Kysely lähetettiin Webropol-kyselynä Soiten alueen kotihoidon hoitohenkilöstölle. Kyselyyn vastanneita oli 103, joten vastausprosentti oli 31,5 %. Vastaajista 20 % oli sairaanhoitajia ja 80 % lähihoitajia/kodinhoitajia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin Webropol-ohjelman avulla ja tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Avoimeen kysymykseen kokonaisin lausein vastanneita oli yhteensä 11. Avoimen kysymyksen vastaukset ovat analysoitu sanallisesti omassa kappaleessaan.
Apuvälineellä ratkeavan ongelman havaitseminen, palveluun ohjaaminen, apuvälineen tarpeen arviointi, käytön ohjaus, käytön seuranta sekä ohjaaminen apuvälineen huoltoon, korjaukseen ja palautukseen liittyvissä asioissa arvioitiin toteutuvan sekä yksilö- että työyhteisötasolla hyvin. Edellä mainitut apuvälinepalveluprosessin vaiheet nousivat henkilökunnan vahvuuksiksi. Kyselyyn vastanneista enemmistö arvioi apuvälineen sovituksen, kokeilun ja muutostöiden periaatteiden hallitsemisen, apuvälineen hankintaan ja valintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen sekä apuvälineen käyttöön luovuttajan ja apuvälineen käyttäjän vastuutehtävien tunnistamisen toteutuvan sekä yksilö- että työyhteisötasolla melko hyvin. Edellä mainitut apuvälinepalveluprosessin vaiheet nousivat henkilökunnan kehittämiskohteiksi.
Opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä lähestymistapaa. Tutkimukselle valittiin kvantitatiivinen lähestymistapa, sillä sen avulla voitiin muodostaa selkeä kokonaiskuva apuvälinepalveluprosessin toteutumisesta Soiten kotihoidossa. Tutkimus oli kokonaistutkimus. Tutkimuksen kohderyhmän eli perusjoukon (N=325) muodostivat kotihoidossa työskentelevät sairaanhoitajat (n=67) ja lähihoitajat (n=258).
Opinnäytetyön aineisto kerättiin strukturoidun kyselyn avulla, jossa käytettiin Likertin viisiportaista asteikkoa. Kyselylomakkeen kehittämisessä käytettiin sosiaali- ja terveysministeriön apuvälinepalveluprosessin vaiheita, joiden toteutumista tutkittavat arvioivat sekä oman että koko työyhteisön näkökulmasta. Lisäksi kyselyssä oli yksi avoin kysymys, johon tutkittavat saivat halutessaan kertoa, mitä muuta heille tuli mieleen apuvälinepalveluprosessin toteutumiseen liittyen. Opinnäytetyö oli poikittaistutkimus, joka tarkoittaa aineiston keräämistä tiettynä ajankohtana vain kerran. Kysely lähetettiin Webropol-kyselynä Soiten alueen kotihoidon hoitohenkilöstölle. Kyselyyn vastanneita oli 103, joten vastausprosentti oli 31,5 %. Vastaajista 20 % oli sairaanhoitajia ja 80 % lähihoitajia/kodinhoitajia. Tutkimuksen aineisto analysoitiin Webropol-ohjelman avulla ja tulokset esitettiin frekvensseinä ja prosentteina. Avoimeen kysymykseen kokonaisin lausein vastanneita oli yhteensä 11. Avoimen kysymyksen vastaukset ovat analysoitu sanallisesti omassa kappaleessaan.
Apuvälineellä ratkeavan ongelman havaitseminen, palveluun ohjaaminen, apuvälineen tarpeen arviointi, käytön ohjaus, käytön seuranta sekä ohjaaminen apuvälineen huoltoon, korjaukseen ja palautukseen liittyvissä asioissa arvioitiin toteutuvan sekä yksilö- että työyhteisötasolla hyvin. Edellä mainitut apuvälinepalveluprosessin vaiheet nousivat henkilökunnan vahvuuksiksi. Kyselyyn vastanneista enemmistö arvioi apuvälineen sovituksen, kokeilun ja muutostöiden periaatteiden hallitsemisen, apuvälineen hankintaan ja valintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistamisen sekä apuvälineen käyttöön luovuttajan ja apuvälineen käyttäjän vastuutehtävien tunnistamisen toteutuvan sekä yksilö- että työyhteisötasolla melko hyvin. Edellä mainitut apuvälinepalveluprosessin vaiheet nousivat henkilökunnan kehittämiskohteiksi.