Liukuva työaika ja työhyvinvointi
Löyttyniemi, Neea (2021)
Löyttyniemi, Neea
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120723976
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120723976
Tiivistelmä
Tässä tutkimustyyppisessä opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää hyvinvointiin ja liukuvaan työaikaan liittyviä kokemuksia Kansaneläkelaitoksen työntekijätiimeissä. Tavoitteena oli kartoittaa kahden eri työtehtävätiimin kokemuksia. Tiimeissä oli käytössä erilaiset liukuvan työajan käytännöt, mikä loi tämän opinnäytetyön toteutukseen mielenkiintoa. Lisäksi työssä tarkasteltiin työhyvinvointia ja liukuvaa työaikaa laajemmin sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin työhyvinvointia, uutta työaikalakia, liukuvaa työaikaa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. Tässä osiossa käsiteltiin myös työajan historiaa, liukuvan työajan haasteita sekä työpahoinvoinnin tunnusmerkkejä.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu Google Forms -kyselylomake, jonka osiot pohjautuivat opinnäytetyössä oleviin teoriaosuuksiin. Kyselytutkimukseen osallistui Kansaneläkelaitoksen kaksi eri työtehtävätiimiä muutamista eri toimipisteistä.
Tuloksista ilmeni, että työntekijät kokivat voivansa hyvin työssänsä. Työntekijät olivat tyytyväisiä liukuvaan työaikaan ja kokivat, että liukumaa on käytössä tarpeeksi. Työntekijöiden näkemykset jakautuivat liukuvan työajan lisäämisen osalta. Osa vastaajista koki, että lisäämällä liukuvaa työaikaa hyvinvointi paranisi ja osa taas oli tästä eri mieltä.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että työntekijöiden kokemukset, halu, motiivit ja tapa hyödyntää liukuvaa työaikaa ovat yksilöllisiä. Erilaiset yksilölliset seikat vaikuttavat mieluisimpaan työaikaan ja liukuman käyttötarpeisiin. Työntekijätiimien tyytyväisyys työaikajärjestelyihin ja kokemus siitä, että liukumaa on tarpeeksi, oli miltei samalla tasolla molemmilla työtehtävätiimeillä, vaikka niillä on käytössä erilaiset liukuvan työajan mahdollisuudet. Työn ja muun elämän yhdistäminen koettiin verrattain helpommaksi sen työtehtävätiimin kesken, jolla oli laajemmat liukumamahdollisuudet. Ero oli kuitenkin pieni.
Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin työhyvinvointia, uutta työaikalakia, liukuvaa työaikaa sekä työn ja muun elämän yhteensovittamista. Tässä osiossa käsiteltiin myös työajan historiaa, liukuvan työajan haasteita sekä työpahoinvoinnin tunnusmerkkejä.
Tutkimusmenetelmänä tässä opinnäytetyössä käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruumenetelmänä oli puolistrukturoitu Google Forms -kyselylomake, jonka osiot pohjautuivat opinnäytetyössä oleviin teoriaosuuksiin. Kyselytutkimukseen osallistui Kansaneläkelaitoksen kaksi eri työtehtävätiimiä muutamista eri toimipisteistä.
Tuloksista ilmeni, että työntekijät kokivat voivansa hyvin työssänsä. Työntekijät olivat tyytyväisiä liukuvaan työaikaan ja kokivat, että liukumaa on käytössä tarpeeksi. Työntekijöiden näkemykset jakautuivat liukuvan työajan lisäämisen osalta. Osa vastaajista koki, että lisäämällä liukuvaa työaikaa hyvinvointi paranisi ja osa taas oli tästä eri mieltä.
Johtopäätöksenä voitiin todeta, että työntekijöiden kokemukset, halu, motiivit ja tapa hyödyntää liukuvaa työaikaa ovat yksilöllisiä. Erilaiset yksilölliset seikat vaikuttavat mieluisimpaan työaikaan ja liukuman käyttötarpeisiin. Työntekijätiimien tyytyväisyys työaikajärjestelyihin ja kokemus siitä, että liukumaa on tarpeeksi, oli miltei samalla tasolla molemmilla työtehtävätiimeillä, vaikka niillä on käytössä erilaiset liukuvan työajan mahdollisuudet. Työn ja muun elämän yhdistäminen koettiin verrattain helpommaksi sen työtehtävätiimin kesken, jolla oli laajemmat liukumamahdollisuudet. Ero oli kuitenkin pieni.