Pörssi-ilmiöillä ylituottoa Helsingin pörssissä

Abstract

Opinnäytetyö ja sen aihe valikoitui tekijälle työnsä kautta. Tekijä halusi selvittää vastauksen tutkimusongelmaan, koska vastaavia tutkimuksia ei ollut ja tutkimuksen tuoma hyöty tekijälle ja yleisölle on melko suuri. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, että voiko pörssi-ilmiöillä tehdä ylituottoa suhteessa indeksiin Helsingin pörssissä? Aiheesta on tehty lukuisia tutki-muksia, mutta niiden lähestymistapa on ollut erilainen. Niissä on vertailtu esimerkiksi, että voiko tammikuussa tehdä enemmän tuottoa, kuin muina kuukausina? Tekijä halusi selvittää, että voiko ainoastaan tammikuussa kauppaa tekevä henkilö tehdä pitkällä aikavälillä enem-män tuottoa, kuin vertailuindeksi tekee koko vuoden aikana?

Tutkimus on rajattu koskemaan ainoastaan Helsingin pörssiä ja laskentajaksoksi on määri-telty 15 vuotta. Anomalioiksi on valittu osinko- ja tulosjulkistusanomalia, joita tutkittiin viiden yksittäisen yhtiön kautta. Kolmen eri indeksin avulla tutkittiin viikonpäivä-, kuukaudenvaihde-, tammikuu- ja toukokuuilmiötä.

Työn teoriaosuudessa on kerrottu tehokkaista markkinoista ja sen vaikutuksesta tutkimuk-seen. Tämän lisäksi on käyty läpi kaupankäyntiä, verotusta ja vertailuindeksejä, sekä niiden tuottoja. Teoriaosuus kattaa myös tutkittavat anomaliat ja niiden tiedot pohjautuen muiden tekemiin tutkimuksiin.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena ja tutkimusmenetelminä käytettiin Excel analyysiä, se-kä kyselyä laajalle yleisölle. Kohde-etuuksina tutkimuksessa oli Large-, Mid- ja Small Cap indeksit ja näistä kustakin valittuna muutama yhtiö. Kysely, joka toimi varsinaisen tutkimuk-sen tukimateriaalina julkaistiin sijoitusfoorumille 09/21.

Tutkimuksen tavoitteena oli saada vastaus jokaisen anomalian tuotosta palkkioiden jälkeen. Tämän lisäksi haluttiin laskea keskiarvollinen tuotto ja positiivisten tuottojen osuus. Laskenta toteutettiin Excelin makrojen avulla, jotta laskenta oli sujuvaa ja varmasti oikein. Kun jokai-sen anomalian tuotto/ajanjakso oli laskettu, saatiin lopullinen tulos korkoa korolle laskennal-la.

Tulosten perusteella oli mahdollista todeta, että tutkimuksen yksittäisellä anomalialla ei olisi ollut mahdollista voittaa indeksituottoa. Toukokuuilmiö ylsi lähelle indeksituottoja ja koska tällöin rahat olisivat kiinni ainoastaan puolet vuodesta, niin olisi mahdollista hyödyntää toista ilmiötä tämän lisäksi. Kyselyn tavoitteena oli vastata alaongelmaan, että miten suomalaiset hyödyntävät anomalioita? Tulosten perusteella suosituimmat anomaliat olivat tammikuuilmiö, osinko- ja tulosjulkistusanomalia. Myös Inderes efektiä haluttiin hyödyntää. Suosituimmat kohde-etuudet olivat Small Cap ja sen sisältämät yhtiöt.