Työhyvinvoinnin johtaminen pandemian aikana
Karppinen, Jesse; Määttä, Rene (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Karppinen, Jesse
Määttä, Rene
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120623908
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120623908
Tiivistelmä
Päätimme tehdä opinnäytetyön parityönä. Valitsimme opinnäytetyön aiheeksi työhyvinvoinnin johtamisen pandemian aikana. Tarkoituksenamme oli selvittää, millä tavalla työelämässä tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet työhyvinvoinnin johtamiseen, ja millaisia haasteita työhyvinvoinnin johtamisesta vastaavat mahdollisesti kokevat. Lisäksi halusimme tutkia millaista mahdollista tukea työhyvinvoinnin johtajat tarvitsevat tässä ajassa. Tarkoituksenamme oli myös tuottaa hyödyllistä sisältöä suunniteltavaan uuteen johtamisen ja työhyvinvoinnin YAMK koulutusohjelmaan. Aiheen valintaan vaikutti aiheen ajankohtaisuus ja se, että se sopii meille hyvin opintolinjaamme ajatellen. Opinnäytetyön toimeksiantajana toimii Oulun Ammattikorkeakoulu.
Teoriapohjan rakentamiseen käytimme esimerkiksi E-kirjoja, artikkeleita, uutisia, taulukkoja ja verkkosivuja. Teoriapohjassa käsitellään työhyvinvoinnin johtamista ja opinnäytetyön aiheeseen liittyviä avainkäsitteitä. Käsittelimme teoriaosuudessa myös hieman johtamisen historiaa, aiheen paremman ymmärryksen saavuttamiseksi. Empiirisen tutkimuksen suoritimme haastattelemalla esihenkilöitä ja yrittäjiä, jotka ovat työhyvinvoinnin johtamisen osaajia. Toteutimme tutkimuksen laadullisena tutkimuksena. Halusimme pitää tutkimuksen pääosin aineistolähtöisenä. Emme siis tukeutuneet aineiston analyysissä liikaa hankkimaamme teoriapohjaan, vaan teimme päätelmiä haastatteluaineistomme pohjalta. Aineiston analyysin keinoina käytimme tyypittelyä ja teemoittelua.
Tuloksista kävi ilmi, että työhyvinvoinnin johtaminen on muuttunut viime vuosina. Muutoksia ovat tuoneet esimerkiksi koronapandemian tuomat rajoitukset ja asenteet virustilannetta kohtaan. Pandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota työpaikoilla, joka on omalta osaltaan vaikuttanut työhyvinvoinnin johtamiseen. Etätyön merkittävä lisääntyminen on vaikuttanut työntekijöihin ja siihen, miten heitä johdetaan. Tulokset kertoivat myös yleisestä muutoksesta työelämässä, jonka mukaan henkilöstö on alkanut arvostaa viime vuosina entistä enemmän vapaa-aikaa. Tuloksista oli huomattavissa myös se, kuinka eri toimialoilla toimivat yritykset olivat kokeneet erilaisia muutoksia pandemian aikana.
Teoriapohjan rakentamiseen käytimme esimerkiksi E-kirjoja, artikkeleita, uutisia, taulukkoja ja verkkosivuja. Teoriapohjassa käsitellään työhyvinvoinnin johtamista ja opinnäytetyön aiheeseen liittyviä avainkäsitteitä. Käsittelimme teoriaosuudessa myös hieman johtamisen historiaa, aiheen paremman ymmärryksen saavuttamiseksi. Empiirisen tutkimuksen suoritimme haastattelemalla esihenkilöitä ja yrittäjiä, jotka ovat työhyvinvoinnin johtamisen osaajia. Toteutimme tutkimuksen laadullisena tutkimuksena. Halusimme pitää tutkimuksen pääosin aineistolähtöisenä. Emme siis tukeutuneet aineiston analyysissä liikaa hankkimaamme teoriapohjaan, vaan teimme päätelmiä haastatteluaineistomme pohjalta. Aineiston analyysin keinoina käytimme tyypittelyä ja teemoittelua.
Tuloksista kävi ilmi, että työhyvinvoinnin johtaminen on muuttunut viime vuosina. Muutoksia ovat tuoneet esimerkiksi koronapandemian tuomat rajoitukset ja asenteet virustilannetta kohtaan. Pandemia on kiihdyttänyt digitalisaatiota työpaikoilla, joka on omalta osaltaan vaikuttanut työhyvinvoinnin johtamiseen. Etätyön merkittävä lisääntyminen on vaikuttanut työntekijöihin ja siihen, miten heitä johdetaan. Tulokset kertoivat myös yleisestä muutoksesta työelämässä, jonka mukaan henkilöstö on alkanut arvostaa viime vuosina entistä enemmän vapaa-aikaa. Tuloksista oli huomattavissa myös se, kuinka eri toimialoilla toimivat yritykset olivat kokeneet erilaisia muutoksia pandemian aikana.