Toimintakyvyn muutos näkyväksi : lasten avokuntoutuksen kuntoutuspalautteet ICF-viitekehyksen mukaisiksi
Laakkonen, Sanna (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423750
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423750
Tiivistelmä
Lapsen kuntoutuminen on vuorovaikutteinen muutosprosessi, jonka tärkein tavoite on lapsen toimintakykyisyys ja osallistumisen mahdollistuminen hänelle merkityksellisiin toimintoihin. Kuntoutusjakson päättyessä terapeutti raportoi kuntoutuspalautteessaan muun muassa lapsen toimintakyvyssä tapahtuneista muutoksista lähettävälle ja maksavalle taholle.
Toimintakykyä arvioidessa tulisi lakisääteisesti käyttää ICF-viitekehystä. Se terästää toimintakyvyn monimuotoisuuden ymmärtämistä ja kuntoutuksen suunnittelua sekä tarjoaa yhteisen käsitteistön toimintakyvyn kuvaamiseen. Tutkimusten mukaan ICF-viitekehys näkyy kuntoutuspalautteissa heikosti ja ammattilaiset kokevat sen omaksumisen työlääksi.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on yhtenäistää kuntoutustyöntekijöiden tapaa kuvata lapsen toimintakykyä ja osallistumista sekä niissä tapahtuneita muutoksia ICF-viitekehyksen mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on sujuvoittaa lasten terapeuttien työtä ICF-viitekehyksen omaksumisessa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin asiantuntijoiden ryhmähaastatteluja. Asiantuntijat (n=10) ovat työskennelleet pitkään lasten parissa joko fysio-, puhe- tai toimintaterapeutteina.
Tulosten mukaan kuntoutuspalautteesta tulisi käydä ilmi, miten lapsen toimintakyky on muuttunut kuntoutusprosessin aikana ja miten se näkyy hänen arjessaan. ICF-viitekehyksen mukainen rakenne tukee terapeutin käytännön työtä ohjaten huomioimaan lapsen vahvuudet sekä tunnistamaan ympäristötekijöiden vaikutukset toimintakykyyn.
Kehittämistyön tuotoksena kehitettiin ICF-viitekehyksen mukainen kuntoutuspalautteen malli lasten avokuntoutuksen terapeuttien käyttöön. Malli ohjaa kuvaamaan tiiviisti lapsen toimintakyvyn muutoksia sekä peilaamaan niitä tavoitteisiin. Tällöin kuntoutus kytkeytyy lapselle merkityksellisiin asioihin ja lapsen ja perheen osallisuuden vahvistuminen mahdollistaa arjen muuttumisen. The child's rehabilitation is an interactive process of change, the main goal of which is the child's ability to function and enable him or her to participate in activities that are relevant to him or her. At the end of the rehabilitation period, the therapist reports, among other things, changes in the child's ability to function in the rehabilitation feedback to the sending and paying party.
The ICF framework should be legally used to assess functional capacity. It reinforces the understanding of functional diversity and rehabilitation planning and provides a common concept for describing functional capacity. Studies show that the ICF framework is poorly reflected in rehabilitation reports and professionals find it difficult to use.
The aim of this research and development work is to harmonize the way rehabilitation workers describe the child's functional capacity and participation, as well as the changes that have taken place in them, in accordance with the ICF framework. In addition, the aim is to facilitate the work of pediatric therapists in using the ICF framework. Focus group interviews were used as the data collection method. Specialists (n=10) have worked with children for a long time as either physiotherapists, speech therapists or occupational therapists.
According to the results, rehabilitation report should show how the child's functional capacity has changed during the rehabilitation process and how it is reflected in his or her daily life. The structure according to the ICF framework supports the practical work of the therapist, guiding to consider the child's strengths and to identify the effects of environmental factors on the ability to function.
As a result of the development work, a rehabilitation report model according to the ICF framework was developed for use by pediatric therapists. The model guides to describe changes in a child's functional capacity and to mirror them to goals. In this case, rehabilitation is linked to issues that are relevant to the child, and the strengthening of the involvement of the child and the family enables changes in everyday life.
Toimintakykyä arvioidessa tulisi lakisääteisesti käyttää ICF-viitekehystä. Se terästää toimintakyvyn monimuotoisuuden ymmärtämistä ja kuntoutuksen suunnittelua sekä tarjoaa yhteisen käsitteistön toimintakyvyn kuvaamiseen. Tutkimusten mukaan ICF-viitekehys näkyy kuntoutuspalautteissa heikosti ja ammattilaiset kokevat sen omaksumisen työlääksi.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on yhtenäistää kuntoutustyöntekijöiden tapaa kuvata lapsen toimintakykyä ja osallistumista sekä niissä tapahtuneita muutoksia ICF-viitekehyksen mukaisesti. Lisäksi tavoitteena on sujuvoittaa lasten terapeuttien työtä ICF-viitekehyksen omaksumisessa. Tiedonkeruumenetelmänä käytettiin asiantuntijoiden ryhmähaastatteluja. Asiantuntijat (n=10) ovat työskennelleet pitkään lasten parissa joko fysio-, puhe- tai toimintaterapeutteina.
Tulosten mukaan kuntoutuspalautteesta tulisi käydä ilmi, miten lapsen toimintakyky on muuttunut kuntoutusprosessin aikana ja miten se näkyy hänen arjessaan. ICF-viitekehyksen mukainen rakenne tukee terapeutin käytännön työtä ohjaten huomioimaan lapsen vahvuudet sekä tunnistamaan ympäristötekijöiden vaikutukset toimintakykyyn.
Kehittämistyön tuotoksena kehitettiin ICF-viitekehyksen mukainen kuntoutuspalautteen malli lasten avokuntoutuksen terapeuttien käyttöön. Malli ohjaa kuvaamaan tiiviisti lapsen toimintakyvyn muutoksia sekä peilaamaan niitä tavoitteisiin. Tällöin kuntoutus kytkeytyy lapselle merkityksellisiin asioihin ja lapsen ja perheen osallisuuden vahvistuminen mahdollistaa arjen muuttumisen.
The ICF framework should be legally used to assess functional capacity. It reinforces the understanding of functional diversity and rehabilitation planning and provides a common concept for describing functional capacity. Studies show that the ICF framework is poorly reflected in rehabilitation reports and professionals find it difficult to use.
The aim of this research and development work is to harmonize the way rehabilitation workers describe the child's functional capacity and participation, as well as the changes that have taken place in them, in accordance with the ICF framework. In addition, the aim is to facilitate the work of pediatric therapists in using the ICF framework. Focus group interviews were used as the data collection method. Specialists (n=10) have worked with children for a long time as either physiotherapists, speech therapists or occupational therapists.
According to the results, rehabilitation report should show how the child's functional capacity has changed during the rehabilitation process and how it is reflected in his or her daily life. The structure according to the ICF framework supports the practical work of the therapist, guiding to consider the child's strengths and to identify the effects of environmental factors on the ability to function.
As a result of the development work, a rehabilitation report model according to the ICF framework was developed for use by pediatric therapists. The model guides to describe changes in a child's functional capacity and to mirror them to goals. In this case, rehabilitation is linked to issues that are relevant to the child, and the strengthening of the involvement of the child and the family enables changes in everyday life.