Kätilöiden imetysosaaminen: -Sujuvan imetyksen merkit
Hammar-Staf, Milla; Kemppainen, Essi (2021)
Hammar-Staf, Milla
Kemppainen, Essi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423739
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120423739
Tiivistelmä
Imetys on luontaisin tapa ruokkia vastasyntynyttä, ja sillä on merkittäviä hyötyjä lapselle sekä imettävälle äidille. Imetyksen on todettu vähentävän lapsen riskiä sairastua erilaisiin infektioihin. Imetyksellä on yhteys myös imettävän äidin pienempään rintasyöpäriskiin. Raskauden aikainen ja synnytyksen jälkeen annettu imetysohjaus on merkittävä keino tukea imetystä. Imetysohjaus on terveydenhuollon ammattilaisen antamaa tukea, ohjausta ja tietoa imetyksestä. Imetysohjauksen tulisi olla yksilöllistä ja perheen tarpeet huomioivaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sujuvan imetyksen merkkejä kätilöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin, ja sen tilaajana toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Naistentaudit ja synnytykset -tulosyksikkö. Saimme 11 vastausta HUS:in Naistenklinikalla työskenteleviltä kätilöiltä verkkopohjaisen haastattelulomakkeeseemme. Saadut vastaukset muodostivat opinnäytetyömme aineiston. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, minkälaisia ovat kätilöiden näkemykset sujuvasta imetyksestä sekä selvittää, mitkä ovat kätilöiden näkökulmasta imetystä tukevia ja uhkaavia tekijöitä.
Tuloksien mukaan näyttää siltä, että imetyksen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Sujuva imetys on kätilöiden mukaan sitä, että vauva saa tarvitsemansa määrän maitoa, imetys tuntuu ja näyttää hyvältä sekä perheellä on riittävät tiedot ja osaaminen imetykseen liittyen. Tuloksissa korostuvat sujuvaan imetykseen vaikuttavina tekijöinä imetyksen lähtökohtien suotuisuus, imetyksen kokonaisvaltainen tuki, perheen imetysvalmiudet ja imetysohjaukseen käytettävissä olevat resurssit. Kaikkiin imetyksen sujuvuuteen liittyviin tekijöihin ei välttämättä voida kuitenkaan vaikuttaa.
Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sujuvan imetyksen tukemisessa ja sen tunnistamisessa sekä kätilöiden imetysosaamisen kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella yhtenä johtopäätöksenä nousee esiin se, että kiire ja resurssipula uhkaavat imetysohjauksen toteutumista sairaaloissa. Imetysohjauksen puutteellisuus vaikuttaa imetyksen sujuvuuteen. Opinnäytetyön perusteella ehdotammekin yhdeksi jatkotutkimusaiheeksi imetysohjauksen ja imetyksen tukemiseen käytettävissä olevien resurssien kehittämistä imetyksen sujuvuuden parantamiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sujuvan imetyksen merkkejä kätilöiden näkökulmasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisin menetelmin, ja sen tilaajana toimi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Naistentaudit ja synnytykset -tulosyksikkö. Saimme 11 vastausta HUS:in Naistenklinikalla työskenteleviltä kätilöiltä verkkopohjaisen haastattelulomakkeeseemme. Saadut vastaukset muodostivat opinnäytetyömme aineiston. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, minkälaisia ovat kätilöiden näkemykset sujuvasta imetyksestä sekä selvittää, mitkä ovat kätilöiden näkökulmasta imetystä tukevia ja uhkaavia tekijöitä.
Tuloksien mukaan näyttää siltä, että imetyksen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä on useita. Sujuva imetys on kätilöiden mukaan sitä, että vauva saa tarvitsemansa määrän maitoa, imetys tuntuu ja näyttää hyvältä sekä perheellä on riittävät tiedot ja osaaminen imetykseen liittyen. Tuloksissa korostuvat sujuvaan imetykseen vaikuttavina tekijöinä imetyksen lähtökohtien suotuisuus, imetyksen kokonaisvaltainen tuki, perheen imetysvalmiudet ja imetysohjaukseen käytettävissä olevat resurssit. Kaikkiin imetyksen sujuvuuteen liittyviin tekijöihin ei välttämättä voida kuitenkaan vaikuttaa.
Saatuja tuloksia voidaan hyödyntää sujuvan imetyksen tukemisessa ja sen tunnistamisessa sekä kätilöiden imetysosaamisen kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella yhtenä johtopäätöksenä nousee esiin se, että kiire ja resurssipula uhkaavat imetysohjauksen toteutumista sairaaloissa. Imetysohjauksen puutteellisuus vaikuttaa imetyksen sujuvuuteen. Opinnäytetyön perusteella ehdotammekin yhdeksi jatkotutkimusaiheeksi imetysohjauksen ja imetyksen tukemiseen käytettävissä olevien resurssien kehittämistä imetyksen sujuvuuden parantamiseksi.