Toimintamalli diabeetikoiden plantaaristen paineiden mittaamiseen
Pakkanen, Miia (2021)
Lataukset:
Pakkanen, Miia
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120122984
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021120122984
Tiivistelmä
Diabeteksen aineenvaihdunnalliset vaikutukset johtavat usein jalkaterän plantaarisen kuormituksen epätasaisuuteen. Yhdessä aineenvaihdunnan häiriöiden kanssa seurauksena on usein haavaumia, joita pyritään estämään plantaarista painetta tasaavilla, yksilöllisillä jalkineratkaisuilla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda toimintamalli diabeetikoiden plantaaristen paineiden mittaamiseen jalkineen sisään asetettavilla, sensorisilla pohjallisilla. Opinnäytetyö on monimuotoinen kehittämistyö. Tavoitteena oli toimintamallin avulla mahdollistaa diabeetikkojen yksilöllisten jalkineratkaisujen ominaisuuksien objektiivinen arviointi ja optimointi. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina oli Respecta Oy.
Kehittämistyön teoreettinen viitekehys koostuu tutkimuksista, joissa jalkapohjan painejakaumaa lukevaa laitteistoa käytettiin luotettavasti diabeetikoiden plantaarisen painejakauman arvioinnissa, sekä tutkimuksista, joiden tuloksilla varmistettiin toimintamallin osa-alueiden luotettavuus. Katsauksessa keskityttiin siis, sekä substanssi- että, menetelmäkirjallisuuteen. Sisällönanalyysi tehtiin aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi plantaarisen paineen mittaamisen toimintamalli. Toimintamallissa määritellään muun muassa tilavaatimukset, kävelyradan ominaisuudet ja -pituus, kävelyn protokolla ja kävelynopeus. Lisäksi yleisimmät mitattavat määreet käsitellään. Kävelynopeuden ja askelpituuden monitorointi vaativat mittaajalta eniten reaaliaikaista huomiota mittauksen aikana. Asiakkaan askelpituudesta riippuen kävelyradan pituutta saatetaan joutua muuttamaan toimintamallissa vaaditun askelmääreen mukaisesti. Mittaajan on etukäteen tarpeellista perehtyä yksityiskohtaisesti käytetyn välineistön ominaisuuksiin ja toimintaan.
Opinnäytetyön pohjalta laaditun toimintamallin myötä alan toimijoiden on mahdollista sisällyttää jalkineratkaisujen arviointiin ja valmistukseen luotettava, numeerinen varmistus, sekä kevennysratkaisujen vaikutusten ja pysyvyyden seuranta. Toimintamallissa käytetyn lineaarisen kävelyradan rinnalle olisi jatkossa suotavaa pilotoida kahdeksikon muotoinen kävelyrata helpottamaan tilavaatimuksia mittauksille. Tulevaisuudessa olisi mahdollista keskittyä tarkastelemaan tehtyjen jalkineratkaisujen mittaustulosten arviointia, sekä vertailemaan käytettyjen materiaalien ja kevennysratkaisujen vaikutuksia plantaarisiin paineisiin.
Kehittämistyön teoreettinen viitekehys koostuu tutkimuksista, joissa jalkapohjan painejakaumaa lukevaa laitteistoa käytettiin luotettavasti diabeetikoiden plantaarisen painejakauman arvioinnissa, sekä tutkimuksista, joiden tuloksilla varmistettiin toimintamallin osa-alueiden luotettavuus. Katsauksessa keskityttiin siis, sekä substanssi- että, menetelmäkirjallisuuteen. Sisällönanalyysi tehtiin aineistolähtöisesti.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi plantaarisen paineen mittaamisen toimintamalli. Toimintamallissa määritellään muun muassa tilavaatimukset, kävelyradan ominaisuudet ja -pituus, kävelyn protokolla ja kävelynopeus. Lisäksi yleisimmät mitattavat määreet käsitellään. Kävelynopeuden ja askelpituuden monitorointi vaativat mittaajalta eniten reaaliaikaista huomiota mittauksen aikana. Asiakkaan askelpituudesta riippuen kävelyradan pituutta saatetaan joutua muuttamaan toimintamallissa vaaditun askelmääreen mukaisesti. Mittaajan on etukäteen tarpeellista perehtyä yksityiskohtaisesti käytetyn välineistön ominaisuuksiin ja toimintaan.
Opinnäytetyön pohjalta laaditun toimintamallin myötä alan toimijoiden on mahdollista sisällyttää jalkineratkaisujen arviointiin ja valmistukseen luotettava, numeerinen varmistus, sekä kevennysratkaisujen vaikutusten ja pysyvyyden seuranta. Toimintamallissa käytetyn lineaarisen kävelyradan rinnalle olisi jatkossa suotavaa pilotoida kahdeksikon muotoinen kävelyrata helpottamaan tilavaatimuksia mittauksille. Tulevaisuudessa olisi mahdollista keskittyä tarkastelemaan tehtyjen jalkineratkaisujen mittaustulosten arviointia, sekä vertailemaan käytettyjen materiaalien ja kevennysratkaisujen vaikutuksia plantaarisiin paineisiin.