METSÄALA JA NUORET AIVAN ERI METSÄSSÄ?
Manninen, Osmo (2021)
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022657
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021113022657
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin metsäkonealan vetovoimaisuutta sekä vetovoimaisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimustyössä tarkasteltiin työnantajien näkökulmia ja ehdotuksia kehittämistoimista vetovoimaisuuden parantamiseksi metsäkonealalle. Nuorisotyöntekijät olivat myös osallisena pohtimassa nuorten metsäsuhdetta nykyaikana.
Perinteinen toimintatutkimus olisi ollut liian haasteellinen vallitsevien COVID-19 rajoitusten vuoksi. Usean menetelmän yhdistäminen tuli aiheelliseksi tutkimustyön alkuvaiheessa. Yhdistetty aineistonkeruu menetelmä antoi tutkimukselle riittävästi myös laajuutta. Tästä johtuen valitsin aineistonkeruu menetelmäksi menetelmätriangulaation. Havainnoinnin, teemahaastatteluiden ja kyselyiden yhdistelmillä luotettavuus nousi riittävälle tasolle. Teoreettinen viitekehys muodostui useiden kirjallisten lähteiden ja tutkimusten laajasta pohjasta. Metsäkonealaa on tutkittu melko kattavasti, mutta mielestäni ei riittävästi.
Tutkimuksen tuloksista nousi esille selkeitä seikkoja, joiden mukaan nuoret ovat samassa metsässä kuin metsäala. Teoreettiseen viitekehykseen, tutkimukseen ja tutkijan laajaan metsäkonealan kokemukseen pohjaten, syntyi useita eri kehityskohteita tutkimustulosten pohjalta. Metsäalan vetovoimaisuuden ylläpitämiseksi on keskityttävä pitkäjänteiseen markkinointiin sekä oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen.
Perinteinen toimintatutkimus olisi ollut liian haasteellinen vallitsevien COVID-19 rajoitusten vuoksi. Usean menetelmän yhdistäminen tuli aiheelliseksi tutkimustyön alkuvaiheessa. Yhdistetty aineistonkeruu menetelmä antoi tutkimukselle riittävästi myös laajuutta. Tästä johtuen valitsin aineistonkeruu menetelmäksi menetelmätriangulaation. Havainnoinnin, teemahaastatteluiden ja kyselyiden yhdistelmillä luotettavuus nousi riittävälle tasolle. Teoreettinen viitekehys muodostui useiden kirjallisten lähteiden ja tutkimusten laajasta pohjasta. Metsäkonealaa on tutkittu melko kattavasti, mutta mielestäni ei riittävästi.
Tutkimuksen tuloksista nousi esille selkeitä seikkoja, joiden mukaan nuoret ovat samassa metsässä kuin metsäala. Teoreettiseen viitekehykseen, tutkimukseen ja tutkijan laajaan metsäkonealan kokemukseen pohjaten, syntyi useita eri kehityskohteita tutkimustulosten pohjalta. Metsäalan vetovoimaisuuden ylläpitämiseksi on keskityttävä pitkäjänteiseen markkinointiin sekä oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseen.