Tietoinen läsnäolo etäjohtamisen tukena: erään Vantaan kaupungin kuntalaispalveluiden esihenkilön tiedostava kasvu

Abstract

Covid-19 käynnisti muutosten vyöryn 2020 myös Vantaan kaupungilla. Esihenkilöistä tuli kriisijohtajia, joiden piti reagoida nopeasti ja siirtää riskiryhmiin kuuluvia etätyöhön ja suojata lähityöhön jäävät, jotta työ saattoi jatkua. Piti sopeutua ja jaksaa tukea muita.

Kaiken tuon kriisijohtamisen, tiukkojen aikataulujen ja palaveriputkien keskellä tuntui esihenkilönä tärkeältä löytää keinoja sekä hidastaa omaa tahtia että jaksaa itse, jotta pystyi tukemaan muita. Tuli tarve hallita stressiä ja löytää keinoja irrottautua työstä, kun työmatkat puuttuivat ja työntekopaikkana oli koti. Tälle opinnäytetyölle muodostui näistä lähtökohdista tavoitteeksi Vantaan kaupungin arvojen mukaisesti tutkia rohkealla ja rennolla otteella tietoisen läsnäolon vaikutusta omaan johtamiseen sekä kokeilla, miten tietoinen läsnäolo voisi tukea omaa jaksamista.

Teoriaa käsitellään tutkijan oman työn lähtökohdista ja teoriaosuus muodostuu tietoisen läsnäolon eli mindfulnessin, itsensä johtamisen, etäjohtamisen ja tiedostavan johtajuuden teoriasta. Etäjohtamista käsitellään siltä osin kuin se poikkeaa lähijohtamisesta.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena, tutkimusotteeltaan narratiivisena tutkimuksena, jossa kriittinen itsereflektio on keskeisenä työmenetelmänä. Käsiteltävät teemat nousivat tietoisen läsnäolon harjoittamisen kautta. Työ on syväsukellus tutkijan omaan minuuteen johtajana ja sen kipukohtiin. Aineistonkeruumenetelmänä olivat tutkijasta tehdyt tutkimukset ja henkilöarvioinnit eli ns. sekundääriaineistot sekä primääriaineistoina johdettavilla teetetyt kaksi kyselyä tietoisen läsnäolon harjoitusjakson molemmin puolin, muistiinpanot kokemuksista ja havainnoista (reflection-on-action) sekä itsen havainnointi tutkimuksen edetessä (reflection-in-action). Työ on yhden esihenkilön kasvutarina omassa työssään.

Syksyllä 2021 tietoisen läsnäolon harjoitusjakson jälkeen henkilöstö koki esihenkilön viestivän selkeämmin työntekijän roolista organisaatiossa ja useampi työntekijä uskoi antavansa parastaan. Epävarmempia oltiin siitä, kuunteleeko esihenkilö ideoita ja ajatuksia. Ennen kaikkea tietoisesta läsnäolosta oli apua ja tukea etäjohtamisessa esihenkilölle itselleen. Tämä työ on merkityksellinen tutkijan ammatillisen kasvun kannalta. Tietoisen läsnäolon avaaman tilan kautta omien puolustusmekanismien ja heikkouksien tutkiminen on johtanut muutokseen kohti rohkeampaa, haavoittuvuuden näyttämään uskaltaa johtajaa, joka voi hyvin työssään ja pystyy tukemaan työyhteisöään. Työllä voi olla merkitystä omaa johtamistaan pohtivalle, tietoisesta läsnäolosta kiinnostuneelle tai omaa minuuttaan pohtivalle esihenkilölle.