Pillit pussiin ja urut uuteen kotiin : Espoon tuomiokirkon urkujen siirtäminen Oulun Rauhanyhdistyksen toimitaloon

Abstract

Urut ovat kuuluneet elämääni lapsesta asti. Isäni rakensi kotiimme oikeat pilliurut, joilla aloitin soittoharrastukseni. Sain seurata läheltä myös Espoon tuomiokirkon urkujen siirtymistä Oulun Rauhanyhdistyksen toimitalolle. Tästä syntyikin aihe opinnäytetyölleni. Työni tavoitteena oli tutkia, miten urut saadaan siirrettyä ehjinä ja toimintakykyisinä paikasta toiseen. Mitä täytyy huomioida jo suunnitteluvaiheessa, ja mihin kaikkeen täytyy varautua projektin edetessä? Millaisia muutoksia urkuihin pitää tehdä, jotta ne soisivat mahdollisimman hyvin myös uudessa sijoituspaikassa? Koska urkujen siirtämisestä ei löydy juurikaan kirjallista tietoa, työni tärkeimpiä lähteitä ovat haastattelut. Urkujen rakenteesta, huollosta ja hankinnasta löytyi myös vain muutamia suomenkieliä teoksia.

Urkujen siirtäminen on mittava projekti, johon tarvitaan paljon aikaa, rahaa ja työvoimaa sekä monen alan erityisosaajia. Suunnitteluvaiheessa täytyy tutkia siirrettävien urkujen soveltuminen uuteen käyttöpaikkaansa. On välttämätöntä tehdä mittauksia urkujen lisäksi sekä vanhassa että uudessa sijoituspaikassa. Lisäksi musiikin ammattilainen arvioi urkujen käyttöominaisuuksia ja sointia. Tulosten perusteella voidaan suunnitella urkuihin ja sijoituspaikkaan tarvittavia muutoksia. Urut tulee purkaa järkevässä järjestyksessä. Purkamisen aikana kannattaa valokuvata paljon ja tehdä osiin merkintöjä, mikä helpottaa työtä kasaamisvaiheessa. Urkujen pakkaamisessa ja kuormaamisessa tulee olla erittäin huolellinen, jotta osat eivät vahingoittuisi. Kasaamisvaiheessa sekä urkujen äänitys- ja viimeistelytyössä erityisammattitaidon merkitys korostuu.

Tärkeimpiä seikkoja siirron onnistumisen kannalta ovat ammattitaitoinen työvoima, huolellisuus ja ajan käyttö. Kiirehtiminen tulee unohtaa, sillä urkujen siirtäminen on kauaskantoinen projekti. Talkootyön avulla rahaa voi säästää satojatuhansia euroja. Urkurakennustaito opitaan mestari-kisälliperiaatteella. Alan osaajat alkavat kuitenkin olla jo ikääntyneitä, joten nyt olisin korkea aika rekrytoida nuorta polvea mestareiden oppiin.

The aim of this thesis was to examine how an organ is moved from one place to another and how the organ is saved in a playable condition. What must be taken into account at the design stage and the project progresses. What kinds of changes you need to make in the organ so that they sound well in the new place. Because there was not much literature available on the subject matter, so, the main sources are the personal interviews of people in this project.

Moving the organ is a great project requiring a lot of time, money, workforce and specialists from many areas. At the design stage it must be studied how the organ is suitable to the new place. Measurements of the organ, both the original and the new place have to be measured. In addition, a professional musician estimates the properties of the organ from a musical point of view. Based on the results it is possible to plan changes to the organ and the new place. The disassembling should be documented very well by taking photos and making markings to the parts of the organ. This will be helpful at the rebuilding stage. The packaging and loading of the organ have to be done very carefully so that the parts remain undamaged. In the assembling as well as in the organ recording and finishing, special skills are emphasized.

The most important factors for a successful transfer are trained workforce, care and use of time. Because moving the organ is a far reaching project, overall carefulness is important. Volunteer help may save hundred thousands of euros. Organ building skills are learned by master-apprentice principle. Experts in the field will begin to be elderly so it would be necessary to get young people to work with organ building.