Tukea haastavan lapsen kohtaamiseen : - Kasvattajien ja opettajien näkemyksiä Järvenpään perhekoulusta 2011
Junno, Heli; Huovila, Mikko (2012)
Junno, Heli
Huovila, Mikko
Laurea-ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316239
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112316239
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on ollut kerätä Järvenpään perhekouluun vuonna 2011 osallistuneiden Järvenpään kaupungin työntekijöiden näkemyksiä siitä, onko perhekoululla ollut vaikutusta omiin toimintatapoihin ja suhtautumiseen haastavasti käyttäytyvän lapsen kanssa työskenneltäessä. Mitä perhekoulun menetelmiä he käyttävät, miten usein ja koetaanko kyseisten menetelmien käyttö helpoksi. Perhekouluun on vuonna 2011 osallistunut varhaiskasvatuksen kasvattajia ja alakoulun 1.-3. – vuosiluokkien opettajia. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Järvenpään perhekoulukouluttajan kanssa.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja sitä on täydennetty kvalitatiivisilla osioilla. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty perhekouluun osallistuneille strukturoitua kyselylomaketta sekä esimiehille osoitettua sähköpostihaastattelua. Teoreettinen viitekehys muodostuu lapsen haastavasta käyttäytymisestä, varhaisesta tuesta ja perhekoulumenetelmästä.
Tutkimuksen mukaan Järvenpään perhekouluun vuonna 2011 osallistuneet Järvenpään kaupungin työntekijät ovat saaneet tukea omaan työhönsä sekä työssä jaksamiseensa. Työntekijöiden näkemys heidän omasta ammattitaidostaan ja omista kyvyistään kohdata haastavasti käyttäytyvä lapsi on muuttunut positiivisemmaksi perhekouluprosessin myötä. Perhekoulusta on saatu käyttöön menetelmiä, joita hyödynnetään sekä haastavasti käyttäytyvän lapsen sekä koko lapsiryhmän tai koululuokan kanssa. Merkittävimmät vaikutukset työntekijöiden näkemysten mukaan ovat olleet suhtautumisessa lapseen sekä lapsen aktiiviseen huomioimiseen ja tätä kautta työntekijän ja lapsen suhteen parantumiseen. Esimiesten näkemyksen mukaan perhekoulu on hyödyttänyt sekä yksittäistä työntekijää että joissain tapauksissa myös koko työyhteisöä herättämällä keskustelua ja pohdintaa siitä, miten suhtautua haastavasti käyttäytyvään lapseen.
Tästä opinnäytetyöstä saa tietoa siitä, mitä perhekoulumenetelmiä Järvenpään perhekoulun vuonna 2011 läpikäyneillä työntekijöillä on käytössä, kuinka usein niitä käytetään sekä onko työntekijän oma suhtautuminen haastavasti käyttäytyvään lapseen ja omiin kykyihin kohdata haastavasti käyttäytyvä lapsi muuttunut hyväksyvämmäksi. Opinnäytetyössä kerättyä tietoa ja saatuja tuloksia voivat hyödyntää Järvenpään kaupunki ja Tarja Seppälä, koulutuksen ja tuen järjestäjinä Järvenpään perhekoulun kehittämisessä täydennyskoulutuksena, sekä muut perhekoulusta kiinnostuneet.
Tutkimus on kvantitatiivinen ja sitä on täydennetty kvalitatiivisilla osioilla. Aineistonkeruumenetelmänä on käytetty perhekouluun osallistuneille strukturoitua kyselylomaketta sekä esimiehille osoitettua sähköpostihaastattelua. Teoreettinen viitekehys muodostuu lapsen haastavasta käyttäytymisestä, varhaisesta tuesta ja perhekoulumenetelmästä.
Tutkimuksen mukaan Järvenpään perhekouluun vuonna 2011 osallistuneet Järvenpään kaupungin työntekijät ovat saaneet tukea omaan työhönsä sekä työssä jaksamiseensa. Työntekijöiden näkemys heidän omasta ammattitaidostaan ja omista kyvyistään kohdata haastavasti käyttäytyvä lapsi on muuttunut positiivisemmaksi perhekouluprosessin myötä. Perhekoulusta on saatu käyttöön menetelmiä, joita hyödynnetään sekä haastavasti käyttäytyvän lapsen sekä koko lapsiryhmän tai koululuokan kanssa. Merkittävimmät vaikutukset työntekijöiden näkemysten mukaan ovat olleet suhtautumisessa lapseen sekä lapsen aktiiviseen huomioimiseen ja tätä kautta työntekijän ja lapsen suhteen parantumiseen. Esimiesten näkemyksen mukaan perhekoulu on hyödyttänyt sekä yksittäistä työntekijää että joissain tapauksissa myös koko työyhteisöä herättämällä keskustelua ja pohdintaa siitä, miten suhtautua haastavasti käyttäytyvään lapseen.
Tästä opinnäytetyöstä saa tietoa siitä, mitä perhekoulumenetelmiä Järvenpään perhekoulun vuonna 2011 läpikäyneillä työntekijöillä on käytössä, kuinka usein niitä käytetään sekä onko työntekijän oma suhtautuminen haastavasti käyttäytyvään lapseen ja omiin kykyihin kohdata haastavasti käyttäytyvä lapsi muuttunut hyväksyvämmäksi. Opinnäytetyössä kerättyä tietoa ja saatuja tuloksia voivat hyödyntää Järvenpään kaupunki ja Tarja Seppälä, koulutuksen ja tuen järjestäjinä Järvenpään perhekoulun kehittämisessä täydennyskoulutuksena, sekä muut perhekoulusta kiinnostuneet.