Kutsu myönteiseen muutokseen: Arvostava haastattelu kehittämisen välineenä kolmannella sektorilla
Öfversten, Marika (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112922424
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa kolmannen sektorin työhyvinvoinnista. Tämä tehtiin kokeilemalla vahvuusperustaista kehittämismenetelmää nimeltä arvostava haastattelu. Arvostava haastattelu on ratkaisukeskeinen lähestymistapa, jossa tunnistetaan vahvuuksia ja hyödynnetään niitä päämäärän ja toiminnan suunnittelussa. Tavoitteena oli selvittää, soveltuuko arvostavan haastattelu järjestöille kehittämismenetelmäksi, mitkä ovat onnistumisen avaimet sitä käytettäessä, ja millaisia visioita hyvinvoinnista tuotetaan.
Kehittämistyö tehtiin tilaustyönä sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliselle Toimintakyky kuntoon- avustusohjelmalle. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa käytettiin laadullisia ja yhteisöllisiä menetelmiä. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä on piirteitä toimintatutkimuksesta, tapaustutkimuksesta ja konstruktiivisesta tutkimuksesta.
Työn teoreettinen viitekehys kiinnittyy arvostavaan haastatteluun, myönteiseen muutosjohtamiseen sekä työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin osalta käsiteltäväksi malliksi valikoitui Marja-Liisa Mankan työhyvinvoinnin ulottuvuudet.
Kehittämistyön tuloksissa työhyvinvoinnin ulottuvuuksista korostuvat johtaminen ja työympäristö. Kolmannella sektorilla johtamiselta odotetaan erityisesti tasapuolisuutta, kiinnostusta ja kunnioitusta, toimivaa vuorovaikutusta ja kannustusta mutta myös jämäkkyyttä rakenteiden selkiyttämiseksi.
Kehittämistyön tavoite eli lisätä tietoa kolmannen sektorin työhyvinvoinnista toteutui. Kehittämistyön tulosten perusteella arvostava haastattelu sopii kolmannen sektorin työyhteisöjen kehittämisen välineeksi hyvin. Menetelmän yksinkertaisuus, myönteisyys ja ilmaisuus vaikuttaisivat olevan sen vahvuuksia. Onnistumisen avaimet menetelmää käytettäessä ovat fasilitoijan omat tietoisuustaidot, oivaltavien kysymysten käyttö, hyvin valmisteltu ennakkohaastattelu ja tarpeeksi pitkä prosessi, jossa aiheeseen palataan monessa työpajassa.
Kehittämistyö tehtiin tilaustyönä sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnalliselle Toimintakyky kuntoon- avustusohjelmalle. Opinnäytetyö toteutettiin tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa käytettiin laadullisia ja yhteisöllisiä menetelmiä. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä on piirteitä toimintatutkimuksesta, tapaustutkimuksesta ja konstruktiivisesta tutkimuksesta.
Työn teoreettinen viitekehys kiinnittyy arvostavaan haastatteluun, myönteiseen muutosjohtamiseen sekä työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin osalta käsiteltäväksi malliksi valikoitui Marja-Liisa Mankan työhyvinvoinnin ulottuvuudet.
Kehittämistyön tuloksissa työhyvinvoinnin ulottuvuuksista korostuvat johtaminen ja työympäristö. Kolmannella sektorilla johtamiselta odotetaan erityisesti tasapuolisuutta, kiinnostusta ja kunnioitusta, toimivaa vuorovaikutusta ja kannustusta mutta myös jämäkkyyttä rakenteiden selkiyttämiseksi.
Kehittämistyön tavoite eli lisätä tietoa kolmannen sektorin työhyvinvoinnista toteutui. Kehittämistyön tulosten perusteella arvostava haastattelu sopii kolmannen sektorin työyhteisöjen kehittämisen välineeksi hyvin. Menetelmän yksinkertaisuus, myönteisyys ja ilmaisuus vaikuttaisivat olevan sen vahvuuksia. Onnistumisen avaimet menetelmää käytettäessä ovat fasilitoijan omat tietoisuustaidot, oivaltavien kysymysten käyttö, hyvin valmisteltu ennakkohaastattelu ja tarpeeksi pitkä prosessi, jossa aiheeseen palataan monessa työpajassa.