JAMKin palvelut kansainvälistyville yrityksille
Karjalainen, Mari (2021)
Karjalainen, Mari
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722125
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722125
Tiivistelmä
Opinnäyte työ käsitteli Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön palveluiden kehittämistä kansainvälistyville yrityksille. Opinnäytetyön tavoitteena oli asiakaslähtöisten palveluiden kehittäminen kansainvälistyville pk-yrityksille Keski-Suomessa palvelumuotoilun keinoin. Muotoiluajurina oli paikallisen vaikuttavuuden lisääminen, mikä on yksi ammattikorkeakoulujen keskeisistä strategisista tehtävistä.
Opinnäytetyössä toteutettiin asiantuntijoiden ja asiakkaiden haastatteluiden, vertaisarvioinnin (benchmarking) sekä teoreettiseen viitekehykseen tutustumiseen pohjalta kehitysprojekti. Projektissa tutustuttiin palvelumuotoilun prosessiin ja työkaluihin ja niitä sovellettiin koulutusorganisaation palvelutarjooman kehittämiseen sidosryhmien kanssa.
Työssä lähdettiin kasvattamaan ymmärrystä kansainvälistyvien yritysten tarpeista, nykyisestä tarjonnasta sekä asiakaskokemuksen parantamisen keinoista niin teorian kuin empirian valossa. Asiakaslähtöisen kehittämisen kannalta olennaisia näkökulmia saatiin runsaasti esiin eri sidosryhmien haastatteluilla (asiakkaat, sisäiset ja ulkoiset asiantuntijat) ja yhteiskehittämisen työpajoissa.
Tuloksena ideoitiin kaksi palvelutuotekonseptia - Osaamiskartoitus yrityksen kompetenssivajeiden havaitsemiseen sekä Partneriharava ulkomaisten yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Konsepteista tehtiin kolme erilaista protoa: verkkosivut, mainosesite sekä Webpropol-kysely, joita asiakkaat ja ulkoiset asiantuntijat testasivat. Protoja iteroitiin testauskierrosten välillä ja lopputuloksena saatiin kaksi tarkentunutta palvelukonseptia lopullista tuotteistamista ja tuotantoon vientiä varten. Konseptien tuotantoon vientiin liittyen mietittiin myös toimintamallia, sisältäen markkinoinnin ja toteutuksen vaihtoehdot.
Opinnäytetyö osoitti palvelumuotoilun metodiikan soveltuvan koulutusorganisaation kehittämistyökaluksi. Palvelumuotoilun menetelmät ja tuloksena syntyneet tuotteet herättivät paljon myönteistä keskustelua niin organisaatiossa kuin sidosryhmien parissa. Kehitystyö ei jäänyt vain akateemiseksi harjoitteeksi vaan tuotekonsepteja lähdetään viemään eteenpäin opinnäytetyössä ehdotetun toimintamallin mukaisesti opinnäytetyön päätyttyä.
Kehittämistyön tuloksena syntyneet tuotteet tulevat lisäämään ensisijaisesti opiskelija–yritysyhteistyötä. Tämä avannee opiskelijoille laajemminkin työmahdollisuuksia yrityksissä. Palvelutuotteet toimivat myös mahdollisesti portinavaajina JAMKin maksulliseen asiantuntijoiden tekemään palvelumyyntiin. Tämä puolestaan vaatii uusien tutkimus- ja koulutuspalveluiden kehittämistä. Palvelumuotoilulle on siis tilausta jatkossakin.
Opinnäytetyössä toteutettiin asiantuntijoiden ja asiakkaiden haastatteluiden, vertaisarvioinnin (benchmarking) sekä teoreettiseen viitekehykseen tutustumiseen pohjalta kehitysprojekti. Projektissa tutustuttiin palvelumuotoilun prosessiin ja työkaluihin ja niitä sovellettiin koulutusorganisaation palvelutarjooman kehittämiseen sidosryhmien kanssa.
Työssä lähdettiin kasvattamaan ymmärrystä kansainvälistyvien yritysten tarpeista, nykyisestä tarjonnasta sekä asiakaskokemuksen parantamisen keinoista niin teorian kuin empirian valossa. Asiakaslähtöisen kehittämisen kannalta olennaisia näkökulmia saatiin runsaasti esiin eri sidosryhmien haastatteluilla (asiakkaat, sisäiset ja ulkoiset asiantuntijat) ja yhteiskehittämisen työpajoissa.
Tuloksena ideoitiin kaksi palvelutuotekonseptia - Osaamiskartoitus yrityksen kompetenssivajeiden havaitsemiseen sekä Partneriharava ulkomaisten yhteistyökumppaneiden löytämiseen. Konsepteista tehtiin kolme erilaista protoa: verkkosivut, mainosesite sekä Webpropol-kysely, joita asiakkaat ja ulkoiset asiantuntijat testasivat. Protoja iteroitiin testauskierrosten välillä ja lopputuloksena saatiin kaksi tarkentunutta palvelukonseptia lopullista tuotteistamista ja tuotantoon vientiä varten. Konseptien tuotantoon vientiin liittyen mietittiin myös toimintamallia, sisältäen markkinoinnin ja toteutuksen vaihtoehdot.
Opinnäytetyö osoitti palvelumuotoilun metodiikan soveltuvan koulutusorganisaation kehittämistyökaluksi. Palvelumuotoilun menetelmät ja tuloksena syntyneet tuotteet herättivät paljon myönteistä keskustelua niin organisaatiossa kuin sidosryhmien parissa. Kehitystyö ei jäänyt vain akateemiseksi harjoitteeksi vaan tuotekonsepteja lähdetään viemään eteenpäin opinnäytetyössä ehdotetun toimintamallin mukaisesti opinnäytetyön päätyttyä.
Kehittämistyön tuloksena syntyneet tuotteet tulevat lisäämään ensisijaisesti opiskelija–yritysyhteistyötä. Tämä avannee opiskelijoille laajemminkin työmahdollisuuksia yrityksissä. Palvelutuotteet toimivat myös mahdollisesti portinavaajina JAMKin maksulliseen asiantuntijoiden tekemään palvelumyyntiin. Tämä puolestaan vaatii uusien tutkimus- ja koulutuspalveluiden kehittämistä. Palvelumuotoilulle on siis tilausta jatkossakin.