Talotuutoritoiminta nuorten asumisneuvontatyössä : asumisviihtyvyyden ja asumistaitojen edistäminen vertaisneuvonnan avulla
Juvonen-Jääskeläinen, Heidi (2021)
Juvonen-Jääskeläinen, Heidi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722155
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112722155
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälainen vaikutus vertaisneuvonnalla on ollut NAL Asuntojen asukkaiden asumisviihtyvyyden ja asumistaitojen kehittymiselle. Tavoitteena oli lisätä ymmärrystä vertaisneuvonnan merkityksestä sekä mahdollisuuksista osana nuorten asumisneuvontaa. Tähän pyrittiin tarkastelemalla NAL Asuntojen talokohteilla toimivaa talotuutoritoimintaa sekä talotuutorien, että asukkaiden kokemuksien perusteella. Tutkielma toteutettiin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun Nuorisoasunnot ry:n sekä NAL Asunnot Oy:n kanssa.
Tutkielman toiminnallinen osuus toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Ensimmäinen osa aineistosta kerättiin haastattelemalla NAL Asuntojen entisiä ja nykyisiä talotuutoreita. Toinen osa aineistoa kerättiin lähettämällä sähköinen kysely niiden talojen asukkaille, joissa on ollut talotuutoritoimintaa vuosien 2017–2021 aikana. Haastatteluissa ja sähköisessä kyselyssä selvitettiin avoimien kysymyksien avulla nuorten kokemuksia ja toiveita talotuutoritoiminnasta. Aineiston keruussa ja analysoinnissa sovellettiin fenomenologista näkökulmaa talotuutoritoiminnan merkityksellisyyden esiin tuomiseksi.
Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että vertaisneuvonnan avulla on voitu edistää NAL Asuntojen asukkaiden asumisviihtyvyyttä sekä vaikuttaa heidän asumistaitojensa kehittymiseen. Vertaisneuvonnalla ei kuitenkaan todettu olevan vaikutusta automaattisesti asumisviihtyvyyteen ja asukkaiden asumistaitoihin, vaan onnistumiseen vaikutti olennaisesti talotuutorin aktiivisuus, lähestyttävyys ja toiminnan monipuolisuus. Tuloksien pohjalta todettiin yleisesti, että vertaisneuvonnan avulla on mahdollista tukea nuorten asumisviihtyvyyden sekä asumistaitojen kehittymistä. Haastatteluihin ja sähköiseen kyselyyn osallistuneiden nuorten vähäisen määrän vuoksi tuloksien perusteella ei voitu kuitenkaan tehdä luotettavaa yleistystä vertaisneuvonnan merkityksellisyydestä. Tulokset antoivat kuitenkin suuntaa vertaisneuvonnan tarpeellisuudesta osana nuorten asumisneuvontaa.
Nuorille tarjottavat palvelut voivat monipuolistua tulevaisuudessa, kun myös vertaisneuvonnan merkitys ja tarve tunnistetaan paremmin. Tuloksien perusteella on suositeltavaa, että vertaisneuvontaa hyödynnetään rohkeasti jatkossa sosiaalialalla erityisesti nuorten kanssa toimiessa. Koska vertaisneuvoja ei välttämättä ole alan ammattilainen, tulee kiinnittää erityistä huomiota vertaisneuvojan perehdyttämiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Jatkossa olisi tärkeää saada lisää konkreettista näyttöä vertaisneuvontatyön vaikutuksista osana sosiaalialan asiakastyötä.
Tutkielman toiminnallinen osuus toteutettiin laadullisen tutkimusmenetelmän avulla. Ensimmäinen osa aineistosta kerättiin haastattelemalla NAL Asuntojen entisiä ja nykyisiä talotuutoreita. Toinen osa aineistoa kerättiin lähettämällä sähköinen kysely niiden talojen asukkaille, joissa on ollut talotuutoritoimintaa vuosien 2017–2021 aikana. Haastatteluissa ja sähköisessä kyselyssä selvitettiin avoimien kysymyksien avulla nuorten kokemuksia ja toiveita talotuutoritoiminnasta. Aineiston keruussa ja analysoinnissa sovellettiin fenomenologista näkökulmaa talotuutoritoiminnan merkityksellisyyden esiin tuomiseksi.
Saatujen tulosten perusteella voitiin todeta, että vertaisneuvonnan avulla on voitu edistää NAL Asuntojen asukkaiden asumisviihtyvyyttä sekä vaikuttaa heidän asumistaitojensa kehittymiseen. Vertaisneuvonnalla ei kuitenkaan todettu olevan vaikutusta automaattisesti asumisviihtyvyyteen ja asukkaiden asumistaitoihin, vaan onnistumiseen vaikutti olennaisesti talotuutorin aktiivisuus, lähestyttävyys ja toiminnan monipuolisuus. Tuloksien pohjalta todettiin yleisesti, että vertaisneuvonnan avulla on mahdollista tukea nuorten asumisviihtyvyyden sekä asumistaitojen kehittymistä. Haastatteluihin ja sähköiseen kyselyyn osallistuneiden nuorten vähäisen määrän vuoksi tuloksien perusteella ei voitu kuitenkaan tehdä luotettavaa yleistystä vertaisneuvonnan merkityksellisyydestä. Tulokset antoivat kuitenkin suuntaa vertaisneuvonnan tarpeellisuudesta osana nuorten asumisneuvontaa.
Nuorille tarjottavat palvelut voivat monipuolistua tulevaisuudessa, kun myös vertaisneuvonnan merkitys ja tarve tunnistetaan paremmin. Tuloksien perusteella on suositeltavaa, että vertaisneuvontaa hyödynnetään rohkeasti jatkossa sosiaalialalla erityisesti nuorten kanssa toimiessa. Koska vertaisneuvoja ei välttämättä ole alan ammattilainen, tulee kiinnittää erityistä huomiota vertaisneuvojan perehdyttämiseen, tukemiseen ja ohjaamiseen. Jatkossa olisi tärkeää saada lisää konkreettista näyttöä vertaisneuvontatyön vaikutuksista osana sosiaalialan asiakastyötä.