"Tieto lisää ymmärrystä": traumakoulutuksen hyöty inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa pakolaisperheiden kanssa toimiessa

Abstract

Pakolaisuus on koko maailman yhteinen ongelma. Maailmassa on 79,5 miljoonaa kodistaan sotien, luonnonilmiöiden tai erilaisten konfliktien vuoksi pakenemaan joutunutta ihmistä. Puolet koko maailman pakolaisista on lapsia. Suomeen otettujen pakolaisten määrä on kasvanut viime vuosina ja tämän takia Suomessa elää nykyään suuri määrä pakolaisuudesta traumatisoituneita lapsia ja nuoria.

Tässä opinnäytetyössä oli tarkoituksena selvittää Psykotraumatologian keskuksen Kidutettujen Lasten ja Nuorten toiminnan järjestämän traumapohjaisen koulutuksen hyötyä sekä käytettävyyttä inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä kokemusperäistä tietoa yhteistyökumppanille siitä, miten koulutusta on hyödynnetty inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa. Tietoa kerättiin koulutuksiin vuosina 2019–2020 osallistuneilta henkilöiltä verkkokyselyn avulla, osallistujien koulutusten jälkeen työryhmälle antamasta palautteesta sekä koulutuksen järjestäjien teemahaastatteluilla.

Opinnäytetyön päätuloksista ilmenee, että koulutukselle asetetut tavoitteet ja koulutuksen saaneiden kokema hyöty kohtaavat. Koulutus on osallistujien mukaan edesauttanut ammatillista kasvua, lisännyt tietoa ja tietoisuutta traumoista ja niiden vaikutuksista, antanut valmiuksia yhteistyöhön pakolaisperheiden kanssa sekä avannut osallistujien maailmankuvaa pakolaisuuden erityisyyteen liittyen. Koulutuksella on ollut vaikutuksia eri toimijoihin niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokivat, että koulutuksen saamisen jälkeen pakolaisperheiden kanssa toimiminen on ollut helpompaa ja myös esimerkiksi palveluohjaus on ollut sujuvampaa. Lisäksi tiedon jakaminen työyhteisöissä on tuottanut positiivisia tuloksia. Opinnäytetyön tuloksissa nousi esiin myös varhaiskasvatuksen ammattilaisten erittäin suuri rooli pakolaisperheiden kanssa työskentelyssä. Tämän tuloksen perusteella on tärkeää nostaa esiin varhaiskasvatuksen ammattilaisten jaksamisesta huolehtimisen tärkeys sekä riittävät resurssit työn toteuttamiseen. Koulutuksiin osallistuneilla oli toiveita jatkokoulutuksesta, koulutuksien pituuksista sekä toteuttamisen tavoista. Kriittisen palautteen sekä kehitysehdotusten määrä jäi kuitenkin vastauksissa hyvin pieneksi. Opinnäytetyön tulokset kertovat aiheen ja työryhmän järjestämän koulutuksen olevan erittäin tärkeitä. Tuloksia voidaan hyödyntää Psykotraumatologian keskuksen Lasten ja Nuorten toiminnan työryhmän koulutusten kehittämisessä.

The refugee problem is shared by the whole world. The world has 79.5 million people fleeing from their homes due to wars, natural phenomena, or various conflicts. Half of the refugees in the entire world are children. The number of refugees admitted to Finland has increased in recent years. Therefore, in Finland today there are a large number of children and young people who are traumatised by being refugees. The purpose of this thesis was to determine the benefits of the trauma-based education organised by the Children and Youth Activity for Torture Survivors in the Centre for Psychotraumatology, as well as its usability in inclusive early childhood education. The aim of this thesis was to collect experiential information for children and youth activity on how education has been utilized in inclusive early childhood education. Information was collected from people involved in the training in 2019 and 2020 through a Webropol survey, feedback given to the working group after the conducted training sessions, and through themed interviews with training organizers.

It is clear from the main results of the thesis that the objectives set for the education and the benefits experienced by those who participated the education were met. According to the participants, the training has contributed to professional growth, increased knowledge and awareness of traumas and their effects, provided capacity for co- operation with refugee families and widened the participants’ worldview in relation to the specificity of refugees. Education has had implications for different actors at both individual and community levels. Early childhood education professionals felt that after receiving education dealing with refugee families has become easier and, for example service guidance has also been smoother. In addition, the sharing of information in working communities has yielded positive results. The results of the thesis also highlighted the very central role of early childhood education professionals working with refugee families. Based on this result it is important to emphasise the coping of early childhood education professionals as well as adequate resources to carry out the work. Those involved in the trainings had aspirations for further education, lengths of trainings as well as ways of implementation. However, the number of critical feedback and development proposals remained very low in the responses. The results of the thesis indicate that the subject and the training organised by the team are very important. The results can be used in the development of training of the Children and Youth Activity for Torture Survivors in the Centre for psychotraumatology.