Putkijännitteen vaikutus tarvittavaan varjoaineen määrään tietokonetomografiatutkimuksissa

Abstract

Suomessa tehtiin 2018 vuonna 103 tietokonetomografiatukimusta 1000 asukasta kohden. TT-tutkimuksissa käytetään varjoainetta eri kudosten tehostamiseksi ja diagnoosin varmistamiseksi. TT-tutkimuksissa käytetään varjoaineena erilaisia jodi yhdisteitä. Jodipitoinen varjoaine on munuaistoksinen, joka voi aiheuttaa välittömiä, sekä myöhästyneitä haittavaikutuksia. Haittavaikutusten yleisyyteen voi vaikuttaa valitsemalla iso- tai matalaosmolaalisen varjoaineen, mutta myös varjoaineen määrällä. Käytetty varjoaineen määrä on yhteydessä potilaan saamaan säteilyannokseen. Tämä opinnäytetyö on toteutettu systemoituna kirjallisuuskatsauksena alan kansainvälisistä lähteistä.

Tarkoituksena oli selvittää putkijännitteen vaikutus tarvittavaan varjoaineen määrään TT-tutkimuksissa. Työn tavoitteena oli tehdä ohjeistus varjoaineen annon määrästä TT-tutkimuksissa Kanta-Hämeen keskussairaalalle ja vastata siihen, miten kV-modulointi vaikuttaa diagnostiseen varjoaineenmäärään TT-tutkimuksessa. Tiedonhaku toteutettiin Medline-tietokannassa. Sisään- ja poisjättökriteerien jälkeen katsaukseen sisällytettäviä artikkeleita oli 15 kappaletta. Kaikki artikkelit luettiin opinnäytetyön tekijän toimesta ja niistä koostettiin synteesi. Artikkelit jaettiin neljään pääluokkaan anatomian mukaan. Nämä luokat olivat vatsa, keuhkovaltimot, angiografiat sekä koronaariangiografiat.

Putkijännitteen vaihtelulla on merkittävä vaikutus tarvittavaan varjoaineenmäärään TT-tutkimuksissa. Varjoaineen kontrastisuus kasvaa putkijännitteen madaltuessa ja käyttämällä enemmän putkivirtaa voidaan käyttää vähemmän varjoainetta tutkimuksissa. Vatsan alueella määrittäessä diagnostinen varjoaineen määrä potilaan koon mukaan 1,5ml/kg voidaan varjoaineen määrää tiputtaa 10% per 10kV putkijännitteen tiputus 120kV:sta. CTA ja keuhkovaltimoiden tutkimukset voidaan tehdä 50% vähemmällä varjoaineella käyttämällä 80kV:ta 120kV sijasta. CCTA kuvauksissa voidaan varjoaineen määrää tiputtaa 20% putkijännitteen ollessa 100kV ja 30% putkijännitteen ollessa 80kV.

Jatkotutkimusehdotus on tutkia katsauksen tuloksia kliinisesti eri kuvausindikaatioilla.

The number of computed tomography exams are increasing. It is common to use contrast media in these exams to visualize different tissues better and make a clear diagnosis.

The aim was to find out how does differing tube voltage affect diagnostically needed dose of contrast media in CT-exams and make guidance for Kanta-Häme Central Hospital. The method was a systematized literature review based on international articles.

The literature search was made from Medline database. Fifteen articles were included in the review. All articles were read and analyzed by study maker. There were four main groups based on the area of CT-exam. Groups were abdomen, thorax, angiographies, and coronary angiographies. These four groups were analyzed and finally synthesized.

In abdomen area when using patient size-based contrast media volume 1,5ml/kg, it is possible to decrease contrast media volume by 10% for each 10kV drop from 120kV standard. In CTA and thorax embolism exams it is possible to use 80kV instead of 120kV and 50% of the standard contrast media volume. In CCTA exams decreasing tube voltage to 100kV it is possible to lower contrast media volume by 20% and further to 80kV tube voltage lowering contrast media dose by 30%. In future studies it is suggested to test this guidance clinically in variation of indications.