Tutkimus Bassoradion Instagram-tilin sisällöntuotannon tueksi
Kortelainen, Ella (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421420
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021112421420
Tiivistelmä
Sosiaalisen median aikakautena radio voi edelleen hyvin, mutta radiokanavillekin on tärkeää tuottaa aktiivisesti sisältöä someen. Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Bauer Media Oy:lle ja tavoitteena oli selvittää, kuinka Bassoradio voisi kehittää sisällöntuotantoaan Instagramissa vastaamaan nykyisten seuraajien tarpeita sekä saada myös uusia seuraajia.
Työn tietoperustassa käsitellään ensin radioiden asemaa nykypäivänä sekä radiokanavia sisällöntuottamisen näkökulmasta. Seuraavana perehdytään yleisesti sisällöntuotantoon, mitä se tarkoittaa, mitä trendejä siihen liittyy ja miten sitä mitataan. Tietoperustan viimeisessä osiossa käsitellään yksityiskohtaisemmin Instagramia, sen eri toimintoja sekä sitä, miten siellä kannattaa toimia saadakseen siitä parhaan hyödyn irti.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2021 ja menetelmäksi valikoitu määrällinen tutkimus. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Basson Instagram-seuraajat, joita oli tutkimuksen toteutushetkellä 25,5 tuhatta. Aineiston keruutapana toimi kyselylomake, jota jaettiin Instagramissa seuraajille. Aineistoksi muodostui siis vapaaehtoisuuteen perustuva näyte ja vastauksia tuli 104 kappaletta.
Kaiken kaikkiaan tämänhetkistä sisältöä pidettiin melko kiinnostavana. Tulosten perusteella Basson ”tyyppiseuraajaksi” paljastui 24–35-vuotias helsinkiläinen henkilö. Keskeisimpinä tuloksina ilmeni, että Basson tulisi julkaista enemmän sisältöä, etenkin artisteihin ja musiikkiin liittyvää. Syiksi seurata Bassoa mainittiin juontajat, musiikki ja viihde. Tarinoissa toivottiin näkevän etenkin behind the scenes -materiaaleja. Mieluisimmaksi sisällöksi seurata koettiin viihdyttävä, inspiroiva ja informatiivinen sisältö. Videot saivat kuvia enemmän kannatusta. Vastaajat arvostivat enemmän spontaaneja, arkisia ja luonnollisia kuvia kuin editoituja studiokuvia. Sisältöä voisi tulevaisuudessa keskittyä julkaisemaan tarinoiden ja feed-julkaisuiden lisäksi myös Reelsiin.
Tutkimuksesta saatiin paljon hyödyllistä tietoa seuraajista ja heidän mieltymyksistään sisällön suhteen. Tietoperustan sekä tulosten antamien tietojen pohjalta pystyttiin antamaan toimeksiantajalle selkeitä ohjeita ja kehitysehdotuksia jatkoa varten. Vähäinen vastaajamäärä heikensi hieman tutkimuksen ulkoista validiteettia, mutta tutkimus antoi silti arvokasta tietoa toimeksiantajalle.
Työn tietoperustassa käsitellään ensin radioiden asemaa nykypäivänä sekä radiokanavia sisällöntuottamisen näkökulmasta. Seuraavana perehdytään yleisesti sisällöntuotantoon, mitä se tarkoittaa, mitä trendejä siihen liittyy ja miten sitä mitataan. Tietoperustan viimeisessä osiossa käsitellään yksityiskohtaisemmin Instagramia, sen eri toimintoja sekä sitä, miten siellä kannattaa toimia saadakseen siitä parhaan hyödyn irti.
Tutkimus toteutettiin syksyllä 2021 ja menetelmäksi valikoitu määrällinen tutkimus. Tutkimuksen kohdejoukkona oli Basson Instagram-seuraajat, joita oli tutkimuksen toteutushetkellä 25,5 tuhatta. Aineiston keruutapana toimi kyselylomake, jota jaettiin Instagramissa seuraajille. Aineistoksi muodostui siis vapaaehtoisuuteen perustuva näyte ja vastauksia tuli 104 kappaletta.
Kaiken kaikkiaan tämänhetkistä sisältöä pidettiin melko kiinnostavana. Tulosten perusteella Basson ”tyyppiseuraajaksi” paljastui 24–35-vuotias helsinkiläinen henkilö. Keskeisimpinä tuloksina ilmeni, että Basson tulisi julkaista enemmän sisältöä, etenkin artisteihin ja musiikkiin liittyvää. Syiksi seurata Bassoa mainittiin juontajat, musiikki ja viihde. Tarinoissa toivottiin näkevän etenkin behind the scenes -materiaaleja. Mieluisimmaksi sisällöksi seurata koettiin viihdyttävä, inspiroiva ja informatiivinen sisältö. Videot saivat kuvia enemmän kannatusta. Vastaajat arvostivat enemmän spontaaneja, arkisia ja luonnollisia kuvia kuin editoituja studiokuvia. Sisältöä voisi tulevaisuudessa keskittyä julkaisemaan tarinoiden ja feed-julkaisuiden lisäksi myös Reelsiin.
Tutkimuksesta saatiin paljon hyödyllistä tietoa seuraajista ja heidän mieltymyksistään sisällön suhteen. Tietoperustan sekä tulosten antamien tietojen pohjalta pystyttiin antamaan toimeksiantajalle selkeitä ohjeita ja kehitysehdotuksia jatkoa varten. Vähäinen vastaajamäärä heikensi hieman tutkimuksen ulkoista validiteettia, mutta tutkimus antoi silti arvokasta tietoa toimeksiantajalle.