The analysis of serine proteases affecting the immune response in Drosophila melanogaster
Kaulio, Eveliina (2012)
Kaulio, Eveliina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2012112917339
Tiivistelmä
Drosophila melanogaster – banaanikärpänen, on maailmanlaajuisesti käytetty malliorganismi. Se on genomiltaan hyvin samankaltainen nisäkkäiden, mukaan lukien ihmisen, kanssa. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa Drosophila melanogasterin immuunipuolustuksen toiminnasta. Työn tarkoituksena oli hiljentää useiden seriiniproteaasi geenien ilmentyminen käyttäen RNAi-tekniikkaa joko verisoluissa tai rasvakudoksessa, infektoida banaanikärpäsen toukat Leptopilina boulardi -loispistiäisillä sekä avata toukat infektion vaikutuksen selvittämiseksi.
Tämän opinnäytetyön aineisto kerättiin risteyttämällä RNAi-linjan banaanikärpäset verisolu- ja rasvakudoksen ajurilinjoihin sekä kontrollilinjoihin. Pistiäisinfektion vaikutusten tutkimiseksi banaanikärpästen toukissa seurattiin pistiäisen munien ja toukkien kapseloitumista, joka kertoo Drosophila-toukan kyvystä päästä eroon loisesta. Kvantitatiivisella käänteistranskriptiopolymeraasiketjureaktiolla tutkittiin, toimivatko RNAi-linjat eli oliko halutun geenin hiljentäminen onnistunut sekä ilmentyykö kyseinen geeni verisoluissa vai rasvakudoksessa.
Kun spirit hiljennettiin joko verisoluissa tai rasvakudoksessa, Drosophila-toukan immuunipuolustus ei pystynyt taistelemaan pistiäisinfektiota vastaan normaalisti. Muiden työssä käytettyjen geenien kohdalla vastaavaa, huomattavaa muutosta ei havaittu.
Tuloksista voidaan päätellä, että spirit on osa signalointireittiä, joka valmistelee Spätzle-ligandin kiinnittymään Toll-reseptoriin. Kun spirit hiljennetään, tämä reitti ei toimi ja sen seurauksena Drosophilan immuunipuolustus ei pysty kapseloimaan pistiäisen toukkia. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää, miksi spirit vaikuttaa immuunipuolustukseen sekä verisoluissa että rasvakudoksessa. Selvitettävänä voisi olla myös Toll -signalointireitin osallisuus Drosomycin-GFP:n avulla.
Tämän opinnäytetyön aineisto kerättiin risteyttämällä RNAi-linjan banaanikärpäset verisolu- ja rasvakudoksen ajurilinjoihin sekä kontrollilinjoihin. Pistiäisinfektion vaikutusten tutkimiseksi banaanikärpästen toukissa seurattiin pistiäisen munien ja toukkien kapseloitumista, joka kertoo Drosophila-toukan kyvystä päästä eroon loisesta. Kvantitatiivisella käänteistranskriptiopolymeraasiketjureaktiolla tutkittiin, toimivatko RNAi-linjat eli oliko halutun geenin hiljentäminen onnistunut sekä ilmentyykö kyseinen geeni verisoluissa vai rasvakudoksessa.
Kun spirit hiljennettiin joko verisoluissa tai rasvakudoksessa, Drosophila-toukan immuunipuolustus ei pystynyt taistelemaan pistiäisinfektiota vastaan normaalisti. Muiden työssä käytettyjen geenien kohdalla vastaavaa, huomattavaa muutosta ei havaittu.
Tuloksista voidaan päätellä, että spirit on osa signalointireittiä, joka valmistelee Spätzle-ligandin kiinnittymään Toll-reseptoriin. Kun spirit hiljennetään, tämä reitti ei toimi ja sen seurauksena Drosophilan immuunipuolustus ei pysty kapseloimaan pistiäisen toukkia. Jatkotutkimuksissa voitaisiin selvittää, miksi spirit vaikuttaa immuunipuolustukseen sekä verisoluissa että rasvakudoksessa. Selvitettävänä voisi olla myös Toll -signalointireitin osallisuus Drosomycin-GFP:n avulla.