Urheilijan kuormituksen ja palautumisen seuranta valmentajan näkökulmasta

Abstract

Urheilijoiden ylikuormittuminen on yleinen ongelma. Kokonaiskuormitusta tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon sekä fyysiset, psyykkiset että sosiaaliset tekijät, ja urheiluharjoittelun lisäksi myös esimerkiksi työn, opiskelun ja muun arjen aiheuttama kuormitus. Kuormittumisen ja palautumisen seurannan tulisi olla tärkeä osa valmennusta, jotta harjoittelu olisi mahdollisimman kehittävää, eikä pitkäaikaista ylikuormitustilaa pääsisi syntymään. Säännöllinen kommunikointi urheilijan kanssa on tärkeää, ja se auttaa subjektiivisen näkemyksen muodostamisessa. Tämän lisäksi valmentaja ja urheilija voisivat hyötyä objektiivista tietoa tuottavista mittareista ja työkaluista seurattaessa urheilijan kuormitusta ja palautumista. Tässä Turun Seudun Urheiluakatemian toimeksiantona toteutetussa tutkimuksellisessa opinnäytetyössä selvitettiin akatemian kymmenen eri lajivalmentajan toimintatapoja urheilijoiden kuormituksen ja palautumisen seurannassa, sekä käytössä olevia seurantatyökaluja. Opinnäytetyössä pyrittiin myös selvittämään valmentajien tietämystä ja käsityksiä urheilijan kokonaiskuormitukseen ja palautumiseen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimuksen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä yksilölajin, ja viittä joukkuelajin valmentajaa. Tarkoituksena oli myös tarkastella mahdollisia eroja toimintatavoissa yksilö-, ja joukkuelajien välillä. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Opinnäytetyön tavoitteena oli korostaa aiheen tärkeyttä, sekä tuottaa tietoa ja antaa eväitä urheiluakatemialle toimintansa optimointiin kuormituksen ja palautumisen seurannassa. Haastatteluissa selvisi, että kuormituksen ja palautumisen seuranta on hyvin vaihtelevaa ja pitkälti valmentajasta riippuvaista. Pääasiallinen seurantamenetelmä oli kommunikointi urheilijan kanssa. Osalla valmentajista ei ollut käytössään mitään seurantatyökaluja, kun taas osa valmentajista käytti useita menetelmiä ja työkaluja kuormituksen ja palautumisen seurannassa. Useat valmentajat kokivat, ettei kuormituksen ja palautumisen seuranta ollut parhaalla mahdollisella tasolla, ja urheiluakatemialta kaivattiin tietoa erilaisista seurantatyökaluista sekä mahdollisuudesta niiden käyttöön.

Athletes’ overloading is a common problem. Physical, mental, and social factors must be taken into account when looking at the total load. Workload and recovery monitoring should be an important part of the coaching process, to ensure that training would be as effective as possible and to avoid long-term overload conditions. Regular communication with the athlete is important, and it helps to form a subjective view. The coach and the athlete could also benefit from metrics and tools that produce objective information when monitoring the athlete ́s load and recovery. This research thesis was made in cooperation with Turun Seudun Urheiluakatemia. The study examined the methods of ten different Akatemia coaches in monitoring the load and recovery of athletes, as well as the monitoring tools in use. The thesis also aimed to find out the coaches’ knowledge and perceptions of the factors influencing the athletes total load and recovery. The research material was collected by interviewing coaches of five individual sports, and five team sports. The intention was also to look at possible differences in practices between individual and team sports. The data was analyzed according to inductive content analysis. The aim of the thesis was to produce information and provide suggestions for the Turun Seudun Urheiluakatemia to optimize its activities in monitoring exercise and recovery, and to emphasize the importance of the topic. Interviews revealed that workload and recovery monitoring is highly variable and mainly coach dependent. The main method was communication with the athlete. Some coaches did not have any monitoring tools in use, while some coaches used several methods and tools to monitor workload and recovery. Several coaches felt that monitoring of the load and recovery was not at the best possible level, and that information on various monitoring tools and the possibility of using them was needed from Turun Seudun Urheiluakatemia.