Minusta tulee vanhempi : yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointi raskausaikana
Kinnunen, Tiina (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920698
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää yksin lastaan odottavan naisen raskaudenaikaista mielen hyvinvointia, sitä tukevia ja heikentäviä tekijöitä. Tämän lisäksi selvitetään, millainen merkitys vertaisryhmään osallistumisella on ollut yksin lastaan odottavalle naiselle. Helsingin seurakuntayhtymän erityisnuorisotyössä Snellussa on järjestetty Minusta tulee äiti- ja Minusta tulee vanhempi- vertaisryhmiä yksin lastaan odottaville naisille vuodesta 2014 lähtien. Tulosten avulla kehitetään vertaisryhmän sisältöjä vastaamaan kohderyhmän tarpeisiin entistä paremmin. Lisäksi pyritään lisäämään vertaisryhmien vuosittaista määrää kouluttamalla uusia ryhmänohjaajia. Uusien ohjaajien perehdyttämisessä hyödynnetään opinnäytetyön tuloksia.
Teoreettinen viitekehys muodostuu hyvinvoinnin teoreettisista näkemyksistä, mielenterveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä, sekä raskauden psyykkisen kehityksen vaiheista naisen mielessä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella kesällä 2020. Kyselyyn vastasi yhdeksän vertaisryhmiin osallistunutta naista. Kyselyn tulokset analysoitiin teemoittelun keinoin ja sanallisesti kuvailevin menetelmin taulukoita hyödyntäen pyrkien löytämään vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointia tukevat hyvät läheissuhteet, vauvaperheelle sopivat asumisolosuhteet, vakaa työ- ja taloustilanne, neuvola, liikunta ja terveellinen ruokavalio, positiiviset mielikuvat vauvasta ja itsestä vanhempana, sekä vertaisryhmä. Mielen hyvinvointia heikentävät haastavat lähisuhteet, sopimaton asunto vauvaperheelle, työttömyys, taloudelliset vaikeudet, negatiiviset mielikuvat vanhemmuudesta ja kokoaikainen huoli omasta voinnista. Vertaisryhmään osallistuminen oli lähes kaikille vastaajille tärkeä tekijä mielen hyvinvoinnin tukemisessa.
Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää millaisia lähtökohtia yhden vanhemman perheen taustalta löytyy. Sen myötä voidaan tarkastella, mikä merkitys niillä on vanhemman mielen hyvinvoinnille ja saada tarkempaa tietoa, kuinka vertaisryhmäläisten erilaiset taustat ja kokemukset tukevat toisiaan. Lisäksi olisi syytä selvittää millaisia tukipalveluita perheet tarvitsevat.
Teoreettinen viitekehys muodostuu hyvinvoinnin teoreettisista näkemyksistä, mielenterveyttä tukevista ja vaarantavista tekijöistä, sekä raskauden psyykkisen kehityksen vaiheista naisen mielessä. Opinnäytetyön aineisto kerättiin kyselylomakkeella kesällä 2020. Kyselyyn vastasi yhdeksän vertaisryhmiin osallistunutta naista. Kyselyn tulokset analysoitiin teemoittelun keinoin ja sanallisesti kuvailevin menetelmin taulukoita hyödyntäen pyrkien löytämään vastaukset tutkimuskysymyksiin.
Opinnäytetyön tulosten mukaan yksin lastaan odottavan naisen mielen hyvinvointia tukevat hyvät läheissuhteet, vauvaperheelle sopivat asumisolosuhteet, vakaa työ- ja taloustilanne, neuvola, liikunta ja terveellinen ruokavalio, positiiviset mielikuvat vauvasta ja itsestä vanhempana, sekä vertaisryhmä. Mielen hyvinvointia heikentävät haastavat lähisuhteet, sopimaton asunto vauvaperheelle, työttömyys, taloudelliset vaikeudet, negatiiviset mielikuvat vanhemmuudesta ja kokoaikainen huoli omasta voinnista. Vertaisryhmään osallistuminen oli lähes kaikille vastaajille tärkeä tekijä mielen hyvinvoinnin tukemisessa.
Jatkotutkimuksena olisi hyvä selvittää millaisia lähtökohtia yhden vanhemman perheen taustalta löytyy. Sen myötä voidaan tarkastella, mikä merkitys niillä on vanhemman mielen hyvinvoinnille ja saada tarkempaa tietoa, kuinka vertaisryhmäläisten erilaiset taustat ja kokemukset tukevat toisiaan. Lisäksi olisi syytä selvittää millaisia tukipalveluita perheet tarvitsevat.