Digitalisaatio ikääntyneiden hoivapalveluissa : henkilöstön ja johtamisen näkökulma
Isokoski-Salonen, Päivi (2021)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Isokoski-Salonen, Päivi
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920662
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111920662
Tiivistelmä
Eliniän kasvaessa ikääntyneiden osuus väestöstä lisääntyy. Tämän myötä myös muistisairaiden osuus ikääntyneistä kasvaa. Hoitotyöntekijöiden määrä ei kuitenkaan nouse samassa tahdissa, joten tulevaisuudessa on turvauduttava muihin keinoihin, jotta kaikille hoivaa tarvitseville muistisairaille saadaan tarvittava ja laadukas hoito. Tähän on yhtenä apukeinona nähty digitalisaation, automatisaation ja robotiikan tuomat uudet tavat tehdä hoitotyötä.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on selvittää, mitä digitalisaatio, automatisaatio ja robotiikka tarkoittaa muistisairaita hoitavan henkilöstön mielestä, ja miten he kokevat niiden hyödyt tulevaisuuden hoitotyössä. Lähtökohtana on henkilöstön ja johtamisen näkökulma. Kehittämistyössä on kaksi osaa, systemaattinen laadullinen kirjallisuuskatsaus, joka sisältää kotimaisia sekä kansainvälisiä tutkimuksia, sekä laadullinen kysely muistisairaita hoitavalle henkilökunnalle, joka tehtiin Helsingin kaupungin yhden palvelualueen palvelutalon muistisairaita hoitavalle henkilökunnalle.
Tuloksissa nousi esiin tietoisuus siitä, että kehittämistyötä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa jotta tarvittava hoito voidaan taata kaikille sitä tarvitseville. Digitalisaatio, automatisaatio ja robotiikka on jo jossakin määrin mukana nykyisessäkin hoitotyössä. Muun muassa erilaiset digitaaliset potilastietojärjestelmät ja lääkkeiden pussijakotavat ovat jo tuttuja työkaluja hoitajille, mutta robottien käyttö on vielä vähäisempää. Robottien koettiin tulevaisuudessa helpottavan esimerkiksi raskaissa ja usein toistuvissa työtehtävissä, kuten tavaroiden siirtämisissä tai rutiininomaisten tilausten tekemisessä. Työtehtävien siirtyessä roboteille, hoitajille katsottiin jäävän enemmän aikaa tehdä työtä lähikontaktissa hoidettavan kanssa. Robottien ajateltiin myös tarjoavan seuraa ja fyysisen kunnon ylläpitämistä muistisairaille asukkaille erilaisten jumppatuokioiden muodossa. Hoitajat kokivat myös, että töiden muuttuessa digitaalisempaan muotoon, se voisi auttaa työssäjaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Tutkimuksissa sekä kyselyssä korostui kuitenkin hoitajien näkemys siitä, ettei roboteilla voida korvata inhimillistä fyysistä kohtaamista hoidettavan ja hoitajan välillä. Jotta digitalisaatio, automatisaatio ja robotiikka voivat lisääntyä ja kehittyä hoitotyössä, hoitajat toivovat pääsevänsä mukaan tähän kehittämistyöhön heti alusta alkaen. He haluavat olla mukana suunnitteluissa ja pilotoinneissa, joissa voi tuoda esiin omat mielipiteet. Johtajilta toivottiin avointa suhtautumista ja valmentavaa johtamista sekä osaamista kehitettävästä työstä.
Tämän tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena on selvittää, mitä digitalisaatio, automatisaatio ja robotiikka tarkoittaa muistisairaita hoitavan henkilöstön mielestä, ja miten he kokevat niiden hyödyt tulevaisuuden hoitotyössä. Lähtökohtana on henkilöstön ja johtamisen näkökulma. Kehittämistyössä on kaksi osaa, systemaattinen laadullinen kirjallisuuskatsaus, joka sisältää kotimaisia sekä kansainvälisiä tutkimuksia, sekä laadullinen kysely muistisairaita hoitavalle henkilökunnalle, joka tehtiin Helsingin kaupungin yhden palvelualueen palvelutalon muistisairaita hoitavalle henkilökunnalle.
Tuloksissa nousi esiin tietoisuus siitä, että kehittämistyötä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa jotta tarvittava hoito voidaan taata kaikille sitä tarvitseville. Digitalisaatio, automatisaatio ja robotiikka on jo jossakin määrin mukana nykyisessäkin hoitotyössä. Muun muassa erilaiset digitaaliset potilastietojärjestelmät ja lääkkeiden pussijakotavat ovat jo tuttuja työkaluja hoitajille, mutta robottien käyttö on vielä vähäisempää. Robottien koettiin tulevaisuudessa helpottavan esimerkiksi raskaissa ja usein toistuvissa työtehtävissä, kuten tavaroiden siirtämisissä tai rutiininomaisten tilausten tekemisessä. Työtehtävien siirtyessä roboteille, hoitajille katsottiin jäävän enemmän aikaa tehdä työtä lähikontaktissa hoidettavan kanssa. Robottien ajateltiin myös tarjoavan seuraa ja fyysisen kunnon ylläpitämistä muistisairaille asukkaille erilaisten jumppatuokioiden muodossa. Hoitajat kokivat myös, että töiden muuttuessa digitaalisempaan muotoon, se voisi auttaa työssäjaksamiseen ja työssä viihtymiseen. Tutkimuksissa sekä kyselyssä korostui kuitenkin hoitajien näkemys siitä, ettei roboteilla voida korvata inhimillistä fyysistä kohtaamista hoidettavan ja hoitajan välillä. Jotta digitalisaatio, automatisaatio ja robotiikka voivat lisääntyä ja kehittyä hoitotyössä, hoitajat toivovat pääsevänsä mukaan tähän kehittämistyöhön heti alusta alkaen. He haluavat olla mukana suunnitteluissa ja pilotoinneissa, joissa voi tuoda esiin omat mielipiteet. Johtajilta toivottiin avointa suhtautumista ja valmentavaa johtamista sekä osaamista kehitettävästä työstä.