Kaksikielisyys ja kaksikielinen varhaiskasvatus Kotkan Englanninkielisessä leikkikoulussa
Vanhala, Janika (2021)
2021
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111620400
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2021111620400
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella lasten kaksikielisyyttä ja kaksikielistä varhaiskasvatusta perheiden kokemana. Opinnäytetyössä kartoitettiin kyselyn avulla Kotkan Englanninkielisen leikkikoulun perheiden kokemuksia kaksikielisyydestä, kaksikielisestä varhaiskasvatuksesta ja päiväkodin toiminnasta. Kyselyn tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa Kotkan Englanninkieliselle leikkikoululle toiminnan suunnittelun tueksi.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin lasten kaksikielisyyttä ja kaksikielistä varhaiskasvatusta erilaisista näkökulmista käsin. Opinnäytetyössä toteutettiin Webropol kysely, johon vastasi 22 perhettä Kotkan Englanninkielisestä leikkikoulusta. Kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyn tuloksia analysoitiin pääasiassa kvalitatiivisen sisällönanalyysin, luokittelun ja teemoittelun menetelmin.
Perheiden vastauksissa oli havaittavissa globalisaatioilmiön ulottuvuus. Monet perheet puhuivat kahta tai useampaa kieltä. Lisäksi muutama perhe koki olevansa kaksi- tai monikulttuurinen perhe. Perheet valitsivat lapselleen Kotkan Englanninkielisen leikkikoulun pääosin englannin kielen takia, mutta valintaan vaikutti lisäksi muun muassa monikulttuurisuuden arvostaminen, perheen matkustelu sekä päiväkodin koko ja hyvä maine. Kotkan Englanninkielistä leikkikoulua luonnehdittiin myös kansainvälisemmäksi verrattuna muihin suomalaisiin päiväkoteihin.
Perheet kokivat kielikylpyopetusmenetelmän tukeneen lapsensa englannin kielen kehitystä, mutta kaksikielisen varhaiskasvatuksen ei kuitenkaan nähty vaikuttaneen lapsen suomen kielen taitoon. Perheet olivat pääosin tyytyväisiä päiväkodin varhaiskasvatukseen. Päiväkodin kielikasvatuksen kehitystarpeeksi nähtiin kuitenkin englannin kielen käytön lisääminen päiväkodissa. Perheet olivat arvioineet asteikolla 0–10 sitä oliko päiväkodin varhaiskasvatus vastannut heidän odotuksiinsa ja keskiarvoksi muodostui 9.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsiteltiin lasten kaksikielisyyttä ja kaksikielistä varhaiskasvatusta erilaisista näkökulmista käsin. Opinnäytetyössä toteutettiin Webropol kysely, johon vastasi 22 perhettä Kotkan Englanninkielisestä leikkikoulusta. Kysely sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyn tuloksia analysoitiin pääasiassa kvalitatiivisen sisällönanalyysin, luokittelun ja teemoittelun menetelmin.
Perheiden vastauksissa oli havaittavissa globalisaatioilmiön ulottuvuus. Monet perheet puhuivat kahta tai useampaa kieltä. Lisäksi muutama perhe koki olevansa kaksi- tai monikulttuurinen perhe. Perheet valitsivat lapselleen Kotkan Englanninkielisen leikkikoulun pääosin englannin kielen takia, mutta valintaan vaikutti lisäksi muun muassa monikulttuurisuuden arvostaminen, perheen matkustelu sekä päiväkodin koko ja hyvä maine. Kotkan Englanninkielistä leikkikoulua luonnehdittiin myös kansainvälisemmäksi verrattuna muihin suomalaisiin päiväkoteihin.
Perheet kokivat kielikylpyopetusmenetelmän tukeneen lapsensa englannin kielen kehitystä, mutta kaksikielisen varhaiskasvatuksen ei kuitenkaan nähty vaikuttaneen lapsen suomen kielen taitoon. Perheet olivat pääosin tyytyväisiä päiväkodin varhaiskasvatukseen. Päiväkodin kielikasvatuksen kehitystarpeeksi nähtiin kuitenkin englannin kielen käytön lisääminen päiväkodissa. Perheet olivat arvioineet asteikolla 0–10 sitä oliko päiväkodin varhaiskasvatus vastannut heidän odotuksiinsa ja keskiarvoksi muodostui 9.